Jarkko Ruohola/ J-Pnews
Virrat
Virroilla vietettiin kunnallishallinnon kirkkopyhää sunnuntaina. Tilaisuus liittyy Virtain kirkon 250-vuotisjuhlavuoteen.
Jumalanpalveluksen alussa vt. kirkkoherra Jukka Taskinen totesi, että olemme siinä paikassa, missä on totuttu virtolaista perinteitä noudattaen, alunperin päättämään yhteisistä asioista. Sitä mukaa kun virtolainen identiteetti on vahvistunut ja tämä kirkko on rakennettu jo toisena Virtain kirkkona. Jo edellisessä kirkossa yhteisiä asioita on käsitelty. Tässä on ne kunnallishallinnon juuret. Yhtä lailla voimme sanoa, että tänään on yhteisten asioiden kirkkopyhä.
Jumalanpalveluksessa saarnasi hyvinvointijohtaja Minna Koskinen. Kirkonmenojen musiikista vastasi Opetusorkesteri Uruton tulevaisuus. Orkesterin kokoonpanon muodostivat Henna Uusi-Niemi, huilu, Tiina Vuori, viulu ja laulu, Marjaana Martin, koskettimet ja laulu, Niina Lähteenmäki, haitari ja laulu, Erno Juusela, basso, Heikki Harju, lyömäsoittimet, Ari-Pekka Harju, kitara ja laulu, Harri Nieminen, kitara ja laulu sekä Tuomo Ylä-Ilomäki, miksaus.
Jumalanpalveluksen jälkeen nautittiin brunssitarjoilusta seurakuntatalolla.
Puolelta päivin käynnistyi kaupunginvaltuuston juhlakokous kirkossa. Ennen varsinaisen kokouksen alkua jaettiin tasavallan presidentin myöntämät ansiomitalit. Mitalin saivat Tiina Keskimäki, Marjaana Martin, Sanna Viitanen, Anita Rautalahti ja Seija Syrjä.
Seurakunnan edustajat luovuttivat kaupungin johdolle Virtain kirkko 250- vuotta juhlakirjat. Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Keijo Kaleva (sd.) esitteli laajasti ja kattavasti kirkon ja kunnan välistä suhdetta ajan saatossa Virroilla.
– Rajasin aineistoa pyrkien keskittymään muutokseen, jonka tsaari Aleksanteri II: n antama asetus v. 1865 sai aikaan. Päätän itsenäisyyden alkuun ajan rajallisuuden takia. Muutama poiminta Kalevan esityksestä. Itsenäisenä kuntana Virrat aloitti v. 1868. Aleksanteri II:n kolme vuotta aiemmin antaman mahtikäskyn mukaan kunkin seurakunnan tuli olla ” Itsepäällänsä erinäinen kunta ” Seurakunnan maantieteellistä aluetta käytettiin käsitteenä kunnan alueesta maaseudulla. Virtolaiset käyttivät siirtymäaikaa, mutta kahden vuoden kuluttua (v.1867) asia oli valmis päätettäväksi. Asukkaita Virroilla oli n. 5000, kertoi Keijo Kaleva.
-Vuonna 1898 tuli mahdolliseksi valtuuston valitseminen. Yleistä kunnallista vaalioikeutta ei vielä ollut. 32 jäsenisen valtuuston valinnan teki kuntakokouksessa pitäjänmiehet, mutta vasta (v. 1909) 11 vuoden kuluttua.
– Kunnantupa rakennettiin 1871 yhdessä seurakunnan kanssa. Kirkossa ja Kankaanpään talossa pidetyt pienemmät kokoukset siirtyivät sinne. Toiseen päähän tuli asunto kanttori Peltoselle, joka hoiti lämmityksen. Kirkossa kuulutettiin ”Tuodaan joka kolmas vuosi kustakin talosta yksi hyvä kuorma kuivia halkoja”
-Ensimmäinen kunnanjohtaja Viljo Peltonen valittiin vuonna 1953. Viranhaltijoita oli sektoreittain, mutta kunnan johtaminen oli siihen saakka luottamusmiehillä, sanoi Keijo Kaleva.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti muutaman puheenvuoron saattelemana Virtain jäähallin siirtämisen Virtain kaupungin omistukseen. Virtain kaupunki ja Virtain Jäähalli Oy käynnistävät toimenpiteet Virtain Jäähalli Oy:n omistaman hallin siirtämiseksi Virtain kaupungille.
Talousarvion 2024 investointiosaan myönnettiin 260.000 euron lisämääräraha jäähallirakennuksen hankintaan. Myönnettiin 75.000 euron suuruinen lisämääräraha yhtiön lainan takaisin maksuun. Hyväksyttiin jäähallikiinteistön kauppa enintään 258.310,80 euron suuruisella kauppahinnalla.
Myönnettiin 168.540 euron lisämääräraha lasten päivähoidon tulosalueelle päiväkotitoimintaan.-jr
