KIRJASTOKASSI – PALVELU KIRJASTON SULKUAIKANA
Palvelemme 13.4. saakka ma-pe klo 10-15 seuraavasti:
Järjestämme asiakkaille etäpalvelua kirjaston sulkuaikana. Varaukset eivät kulje Eepos-kirjastojen välillä, mutta Soinin kirjaston kokoelmat ovat asiakkaiden käytössä.
-Kirjastosta voi tilata aineistoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)soini.fi tai soittamalla numeroon 0400 366 894.
-Kirjoita viestiin nimesi, kirjastokorttisi numero (kirjastokortissa viivakoodin alla) ja haluamasi aineisto. Mikäli mahdollista, tarkista ensin verkkokirjastosta (eepos.finna.fi), että aineisto on paikalla.
-Lainattavissa ovat kirjat ja lehdet. Lehdistä saa lainaksi poikkeuksellisesti myös uusimpia numeroita: aikakauslehtien laina-aika on 1 kk (uusin numero toivotaan kuitenkin palautettavan mahdollisimman pian) ja sanomalehtien 1 kk, paitsi viikon uusimmissa numeroissa 1 vrk.
-Kokoamme kirjapakettisi ja vastaamme sinulle viestiisi, kun aineisto on noudettavissa.
-Kirjapaketti noudetaan kirjaston ulko-ovelta sovittuna aikana.
-Lainat voi palauttaa palautusluukusta henkilökunnan ulko-oven vieressä.
Kirjastojen kiinniolon aikana asiakkaille ei kerry myöhästymismaksuja mistään aineistosta, vaan eräpäivät on siirretty sulkuajan jälkeiselle ajalle.
Noutamattomat varaukset voi hakea sulkuajan jälkeen, tai niitä voi kysyä henkilökunnalta sähköpostitse tai puhelimitse.
Eepos-kirjastojen e-aineistot (esim. e-äänikirjat) ovat normaalisti käytössä. E-aineistojen käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin.
Toimitus liittää runon, joka on hitti Italiassa ja nyt myös Suomessakin. Sen on kirjoittanut Irene Vella. Runo sopii hyvin aikaan ja koskettaa varmaan kirjastossa vierailevia ja meitä kaikkia kiinnostuneita, lyriikan välityksellä.
Oli maaliskuun 11. päivä vuonna 2020, kadut olivat tyhjät, kaupat kiinni, ihmiset eivät menneet enää ulos.
Mutta kevät ei tiennyt siitä mitään.
Ja kukat alkoivat avautua
aurinko alkoi loistaa
ja pääskyset palasivat.
Ja taivas värjäytyi ruusunpunaiseksi ja siniseksi.
Aamuisin leipä ja kakut paistuivat.
Pimeä laskeutui yhä myöhemmin,
ja aamun valo tunkeutui aikaisin sisään suljetuista ikkunoista.
Oli maaliskuun 11. päivä vuonna 2020, ja lapset opiskelivat verkkoyhteydellä.
Ja iltapäivällä oli korvaamattoman peli-chatin vuoro.
Oli vuosi, jona ulos sai mennä vain ostoksille.
Pian kaikki sulkeutui, myös toimistot.
Armeija ryhtyi valvomaan liikkumista ja rajoja, koska sairaaloissa ei ollut enää tilaa kaikille.
Ja ihmiset vain sairastuivat.
Mutta kevät ei tiennyt sitä.
Ja silmut jatkoivat tunkeutumistaan esiin.
Oli maaliskuun 11. päivä vuonna 2020, ja kaikki määrättiin karanteeniin. Vanhukset, perheet ja myös nuoret.
Niin pelko muuttui todeksi
ja kaikki päivät tuntuivat samalta.
Mutta kevät ei tiennyt sitä
ja ruusut puhkesivat taas kukoistukseensa.
Yhdessä syömisen ilo löytyi uudelleen.
Ilo kirjoittaa niin, että mielikuvitus laukkaa vapaana.
Ilo lukea ja lentää kuvitelmien matkassa.
Oli eräs, joka opetteli uuden kielen.
Eräs, joka tarttui uudelleen valmistumista vailla oleviin opintoihinsa.
Eräs, joka ymmärsi rakkautensa suuruuden jouduttuaan eroon elämästä.
Eräs, joka lakkasi tyytymästä tietämättömyyteen.
Eräs, joka sulki toimiston ja avasi kahdeksanpaikkaisen ravintolan.
Eräs, joka jätti tyttöystävänsä huutaakseen maailmalle, että rakastaakin parasta kaveriaan.
Oli eräs, joka ryhtyisi lääkäriksi auttaakseen kaikkia, jotka huomenna tarvitsisivat apua.
Oli vuosi, jona ymmärrettiin tervehdysten ja aitojen tunteiden merkitys.
Vuosi, jona maailma tuntui pysähtyvän
ja talous romahtavan.
Mutta kevät ei tiennyt sitä
ja kukat tekivät tilaa hedelmille.
Ja sitten saapui vapautuksen päivä.
Olimme kaikki TV:n ääressä ja pääministeri sanoi Yleisradiolle, että hätätila oli päättynyt ja tauti hävinnyt taistelun.
Että me italialaiset olimme voittaneet yhdessä.
Ja niinpä me lähdimme kaduille.
Kyyneleet silmissämme.
Ilman hengityssuojia ja hansikkaita.
Syleilimme läheisiämme niinkuin he olisivat veljiämme.
Ja silloin saapui kesä.
Koska kevät ei tiennyt sitä
ja oli jatkanut olemistaan.
Huolimatta kaikesta.
Huolimatta taudista.
Huolimatta pelosta.
Huolimatta kuolemasta.
Koska kevät ei tiennyt sitä
ja opetti meille kaikille
elämän voiman.
