Sorsastus alkaa perinteisesti 20.8. klo 12.00. Se avaa monen jahtimiehen kauden ja liikkeellä onkin viime vuosina ollut yleensä parisataatuhatta metsästäjää.
Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää heinäsorsia, taveja, heinätaveja, jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita, telkkiä, punasotkia, tukkasotkia, nokikanoja, meri- ja kanadanhanhia sekä merilinnuista haahkoja.
Metsähanhien metsästyskautta on kuitenkin lykätty myöhäisemmäksi lähes koko maassa. Vain Lapissa muutamaa kuntaa lukuun ottamatta metsähanhien metsästyksen saa aloittaa lauantaina, muualla metsästyskausi alkaa porrastetusti syyskuun aikana.
Sorsastuskausi kestää joulukuun loppuun.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesilintujen pari- ja poikuelaskennat osoittavat vesilintujen kokonaiskannan olevan viimevuotisella tasolla.
Haapanan pesimämenestys jäi kuitenkin selvästi edellisvuotisesta. Vaikka muutamat metsästettävät sorsalinnut ovat taantuneet viime vuosina, ovat sorsakantamme kuitenkin selvästi runsastuneet viimeisten 50 vuoden aikana.
Erityisesti tärkeimpien riistasorsien kuten sinisorsan ja telkän lisääntyminen onnistui hyvin.
Poliisi ja merivartiosto valvovat sorsanmetsästystä
Valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. riistanhoitomaksun suorittamiseen, aseenkantolupiin, metsästysaseen kuljetustapaan, luvallisten patruunoiden käyttöön, veneiden turvallisuusvarusteisiin ja kuljettajien ajokuntoon.
Viranomaiset muistuttavat, että metsästyskortin tulee olla maksettuna ennen metsästyksen aloitusta. Lyijyhaulit on metsästyslaissa kielletty vesilintujen metsästyksessä. Metsästettäessä veneestä tulee aseen olla lataamattomana suojuksessa veneen moottorin käydessä.
Aloituspäivänä metsästäjiä on runsaasti liikkeellä, joten muut metsästäjät ja myös muut luonnossa liikkujat tulee ottaa huomioon.
Alkoholin käyttö ja metsästys eivät myöskään sovi yhteen. Päihtyneenä aseen kanssa liikkuvasta henkilöstä tehdään aina vähintään ilmoitus poliisin aselupayksikköön aseen lupaharkintaa varten.
