Jouko Siirilä
ÄHTÄRI
Suomenselän ja Järvi-Pohjanmaan paikallishistoriaa on dokumentoitu varsin kattavasti 1800-luvun alkupuolelta alkaen. Ruotsin vallan ajoilta kattavaa tietoa on melko turha etsiä samojen kansien sisältä. Nyt tilanne on muuttumassa, kun ähtäriläinen Heikki Hämäläinen on saanut Ähtäri-Seura ry:n kannustamana joulumarkkinoille ”Suomenselän tarinoita I” -historiateoksen.
Joulukuussa myyntiin tuleva Suomenselän tarinoita –sarjan ensimmäinen osa tutustuttaa menneeseen aikaan niin Soinissa ja Ähtärissä kuin myös Alavudella Töysä mukaan lukien, samoin Alajärvellä sekä Lehtimäellä. Ykkösosassa liikutaan tulevia osia enteillen kauemmaksikin Suomeen, Satakuntaan ja aina Savoon ja Karjalaan.
Kirjassa selvitetään muun muassa Soinin suvun, talon ja lopulta myös kunnan nimen alkuperä, jota ei Hämäläisen mukaan ole tuotu esiin Järviseudun historiassakaan. Teoksessa selviävät Alavuden, Peräseinäjoen ja Töysän kyttien eli kruununmetsästäjien elämänkerrat. Kirjoittaja törmäsi selvitystyössään myös 1700-luvulla Ähtärissä eläneen sotamies Johan Nybergin elämänhistoriaan. Kansanperinne ei hänestä enää kerro mutta miehen monia mehukkaita vaiheita sisältävä henkilöhistoria avautui useita yksityiskohtia myöten määrätietoisen ja myös onnekkaan arkistojen läpikäymisen perusteella.
”Tohnin äijäkin” yhdistyy nyt ensi kertaa kiistatta historialliseen henkilöön, jonka elämänvaiheet käydään läpi asiakirjalähteiden avulla. Samoin tulee valaistusta vaikkapa Keisarin suvun alkuperään, Ähtärin kantatilojen taustoihin ja esimerkiksi Suihkon suvun jäsenten muuttoliikkeeseen itäiseen Suomeen.
Takana noin vuoden intensiivinen työ
Ähtäriläinen kotiseutumuseon hoitaja ja historian harrastaja Heikki Hämäläinen ryhtyi noin vuosi sitten kirjan teko tavoitteena keräämään tietoja Suomenselän ja ympäristön asutushistoriasta Suomen sotaa edeltäviltä vuosisadoilta.
Työssä ratkaisevan tärkeää on ollut miehen noin kolmen vuosikymmentä jatkunut perehtyneisyys historiallisiin asiakirjoihin, suomen ja ruotsin vanhoihin kirjoitustapoihin sekä karttoihin ja oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Materiaalia löytyi kuntien arkistoista, Vaasan, Jyväskylän ja Turun maakunta-arkistoista, Kansallisarkistosta, Ruotsin valtakunnan arkistosta sekä erillisestä Ruotsin sota-arkistosta.
Suomenselän tarinoita I täydentyy sujuvasti myös yksityisillä asiakirjoilla sekä seurakuntien arkistotiedoilla sekä ylöskirjatulla kansanperinteellä. Paljon jo ammoin unohtunuttakin paikallistietoa ja ihmiskohtaloita on tullut esiin. Tulevissa kenties useammassakin jatko-osassa tieto syvenee ja maantieteellinen alue laajenee.
Ähtärinjärvi ympäristöineen on ollut aikoinaan Ylä- ja Ala-Satakunnan asukkaiden metsästys- ja eränkäyntialueiden äärimmäinen kolkka. Kaikkein vanhin Ähtäriä koskeva asiakirja on ”Koko Satakunnan erämaiden luettelo” noin vuodelta 1450: Ähtärinjärvi (Esseweth) mainitaan siinä ensi kertaa.
Suomenselän tarinoita I on nyt ennakkomyynnissä
Ähtäri-Seura ry haki kirjahankkeeseen Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta 10 000 euron apurahan. Heikki Hämäläinen on tehnyt kirjoitustyötä vapaa-aikoinaan noin vuoden ajan. Tutkimus ja kirjoittaminen etenivät samanaikaisesti yhteistyössä Ähtäri-Seuran jäsenten kanssa. He ovat oikolukeneet tekstejä ja mahdollistaneet myös tutkimusmatkoja arkistoihin ja tarinoiden tapahtumapaikoille. Kirjan painamiseen seura sai tänä vuonna 2000 euron avustuksen Ähtärin kaupungilta.
Suomenselän tarinoita I tulee myyntiin joulukuussa alueen kirjakaupoissa. Ennakkotilauksia otetaan vastaan marraskuun puoliväliin saakka. Asiasta on lisää tietoa esimerkiksi Ähtäri-Seuran Facebook-sivustolta. Pioneeriluonteinen paneutuminen Suomenselän mikrohistoriaan on tempaissut Heikki Hämäläisen mukaansa niin, että jatkoa on luvassa myös tulevia joulumarkkinoita ajatellen.
