Jussi Paarvala
KARSTULA
Eilen, keskiviikkona esitettiin Wanhat Wehkeet Areenalla Karstulassa Heikki Luoman kirjoittama näytelmä Rakas Karjala. Veli-Pekka Halmilan ohjaama näytelmä kertoo elämästä Karjalassa, kun toiselle evakkomatkalle lähdettiin viimeisen kerran.
Oli kuin luonto olisi ollut osana lavastusta. Tuuli taivutti voimakkaasti alueen korkeita puita, kuin ukkosta enteillen, äänitehosteet tykkien kumua toistaen. Yleisö istui välillä hiljaa ottaen osaa lähtijöiden murheeseen, välillä osuvien vuorosanojen kohdatessa nauraen.
Samanlainen vaihtelu jatkui koko näytelmän ajan. Voisi kuvitella yleisön joukossa olleen paljon henkilöitä, joilla oli joku side Karjalaan, aivan kuin roolihenkilöilläkin, hyvin karjalanmurre taipui. Lavastus oli oivaa luokkaa. Omasta takaa autotkin lähes oikealta vuosikymmeneltä, kiitos Wanhojen Wehkeiden.
Näyttelijätyö oli hyvää amatööritasoa. Jukka Paanasen etuna laulu ja Susanna Leppäsen hanurinsoitto, myös alajärveläiset suoriutuivat moitteettomasti.
Välillä näytelmää kuitenkin vaivasi lievä pysähtyneisyys. Kannattaa kuitenkin katsoa ja vielä sen ehtii nähdäkin.
Ensi vuodeksi Heikki Luoma voisi ehkä miettiä aiheeksi karjalaisten sodanjälkeisten sukupolvien suhdetta esivanhempien kohtaloihin, Karjalan takaisin saamisen toiveisiin ja venäläisten vaikutusta alueella, jos aiheesta vielä halutaan lisää näytelmiä tehdä.
……………………………………………..
Näytelmän viimeiset esitykset Karstulassa Wanhat Wehkeet Areenalla ovat:
pe 16.8. klo 19
la 17.8. klo 21
su 18.8. klo 14
Olinhan siellä minäkin! Tolpasta toinen – rivi 2 – vasemmalle. Nautimme näytöksetä vaikka oli kylmä ja sateinen ilta. Eritoten Paavo Juhanpoika Matintupa sai mieleni omiin ihastumisiini nuoruudessa? Tälläistä lisää.