Vuoden luonnontieteilijä 2011 -palkinnon saanut professori Rainer Huopalahti näkee, että suurin osa väestöstä voisi syödä kananmunaa jopa neljä kertaa viikossa. Kananmunan kolesterolia ei nähdä yhtä isona peikkona kuin ennen. Toinen Huopalahden merkittävä tutkimusalue on väriaineita tuottavat luonnonkasvit. Kuluttajat haluavat entistä enemmän elintarvikkeita, joiden värjäämiseen ei ole käytetty keinotekoisia väriaineita.
Turun yliopiston professori Rainer Huopalahti työskentelee muun muassa kananmunan terveellisyyteen keskittyvien tutkimusten parissa. Kananmunalla on aika ajoin ollut huono maine, mutta enää kananmunan kolesterolia ei nähdä yhtä isona peikkona kuin ennen.
– Suurin osa väestöstä voisi syödä neljä kertaa viikossa kananmunaa. Kanamunasta löytyy lähes kaikkea muuta terveellistä paitsi C-vitamiinia, jos sen sisältämää kolesterolia ei huomioida. Munista saa muun muassa valkuaisaineosia, jotka laskevat verenpainetta ja toimivat tiettyjä virustauteja vastaan, lisäksi niiden keltuaisen väriaineita tarvitaan estämään silmänpohjan rappeumaa.
Huopalahti muistuttaa, että kananmuna kuuluu edelleen punaiselle listalle noin kymmenellä prosentilla suomalaisista.
– Osalla ihmisistä on sellainen geeni, että jos he syövät kolesterolipitoista ravintoa, nousee heidän verensä seerumin kolesterolitaso. Eli heille en suosittele kananmunaa kuten muille.
Luonnonkasvien väriaineet ratkaisu elintarvikeväreihin?
Toinen Huopalahden merkittävä tutkimusalue on väriaineita tuottavat luonnonkasvit. Kuluttajat haluavat entistä enemmän elintarvikkeita, joiden värjäämiseen ei ole käytetty keinotekoisia väriaineita, vaan esimerkiksi samettikukkaa, väripaprikaa tai revonhäntää.
– Kasveja on kasvatettu nyt muutaman vuoden täällä meillä, ja tulokset ovat hyviä. Suuri haaste tutkimuksessa on saada väreistä pysyvämpiä, Huopalahti kertoo.
Elintarviketutkimuksen haasteena rahoitus
Vuoden luonnontieteilijä 2011 -palkinnon saanut Turun yliopiston professori Rainer Huopalahti on saanut kiitosta muun muassa siitä, että hän on onnistunut luomaan hyvän keskusteluyhteyden elintarviketeollisuuden kanssa.
– Aiemmin tutkimusmaailma oli ihan erillinen, ja esimerkiksi väitöskirjantekovuosinani yhteistyö teollisuuden kanssa oli jopa kiellettyä. Mutta tämän päivän tutkimuksessa pitää nimenomaan olla hyvät suhteet teollisuuteen, eikä ilman ympäröivän maailman huomioimista voitaisi tehdä tutkimusta, bio- ja elintarvikekemian laitoksella työskentelevä Huopalahti sanoo.
Huopalahtea huolettaa tällä hetkellä yliopistotutkimuksen rahoitus. Professorin työstä yhä suurempi osa kuluu rahoituksen hankkimiseen.
– Välillä on melko haasteellista, koska olisi paljon tutkittavaa, jolle ei löydy riittävästi rahoitusta. Eivätkä kaikkien tahojen rahoitusratkaisut ole samanlaisia, mikä aiheuttaa kiistoja. Ja esimerkiksi noin vuosi sitten hallitusohjelmaan linjattuja rahoja ollaankin nyt supistamassa, Huopalahti toteaa.
– Rainer Huopalahti palkittiin 5.10.2011 Luonnontieteilijäpäivässä Helsingissä.
– Valinnan tekee joka vuosi Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL.
– LAL valitsee Vuoden luonnontieteilijäksi henkilön, joka on merkittävällä elämäntyöllä tai yksittäisellä poikkeuksellisen ansiokkaalla teolla vaikuttanut kansalaisten arkeen tai alan teollisuuteen, tutkimukseen tai opetukseen.
