Ystävyyttä läpi vuosisatojen – ystävyyskaupunki Tryavnan lahjoittama Pleven-muistoplaketti esille Ähtärin kaupungintalolle

0
Rauno Tammela kädessään Pleven- muistoplaketti. (vas.) kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki ja hallintojohtaja Seppo Karjala.

Kauan on kärsitty vilua ja nälkää / Balkanin vuorilla taistellessa. / Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, / ei löydy maata sen armaampaa…..

Tämä on tuttu monelle ikäihmiselle, Suomen Kaartin paluumarssina.

Ähtärin bulgarialaisen ystävyyskaupungin lahjoittama Pleven-muistoplaketti asetettiin esille Ähtärin kaupungintalolla 2.3.2020 pidetyssä tilaisuudessa. Muistoplaketti kunnioittaa suomalaisten sotilaiden osallistumista vuosina 1877 – 1878 Venäjän ja Turkin väliseen sotaan, joka toi Bulgarialle itsenäisyyden.

Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki ja hallintojohtaja Seppo Karjala vierailivat Ähtärin bulgarialaisessa ystävyyskaupungissa Tryavnassa kesäkuussa 2019. Vierailun aikana allekirjoitettiin sopimus kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja ystävällisistä suhteista. 

Vierailun aikana järjestettiin myös juhlallinen tilaisuus Bulgarian itsenäisyyden muistomerkillä Shipka-vuorella, jossa suomalaisdelegaatiolle luovutettiin Pleven-muistoplaketti. Muistoplaketti kunnioittaa Suomen Kaartin osallistumista Venäjän ja Turkin väliseen sotaan vuosina 1877 – 1878. Kyseinen sota toi Bulgarialle itsenäisyyden yli 500 vuotta kestäneestä ottomaanien vallasta.  Muistolahjaan sisältyy itsenäisyystaistelusta kertova asiakirja, joka sisältää sodassa kaatuneiden suomalaisten nimiä.

Suomesta Venäjän ja Turkin väliseen sotaan 1877 – 1878 osallistui kaikkiaan noin 1 000 sotilasta, josta suuri osa Pohjanmaalta. Viimeisen elossa olleen Turkin sodan suomalaisveteraanin Matti Teerisalon jälkeläisiä elää myös Ähtärissä. Rauno Tammela on Matti Teerisalon jälkeläinen kolmannessa polvessa ja muistaa edelleen hyvin isoisoisänsä Matti Teerisalon muistelut. 

 

Suomen Kaartin sotilas Matti Teerisalon tarina 

(koonnut eri lähteistä Seppo Karjala)

Matti Teerisalo (ent. Fast, ent. Hållfast) syntyi vuonna 1856 Ilmajoella. Paimenen ja trengin töiden jälkeen hän värväytyi kuudeksi vuodeksi 6.11.1876 sotaväkeen ja liittyi Suomen Kaartiin. Vuoden kuluttua edessä oli sitten lähtö sotaan, joka suuntautui Balkanin vuorille. Kyseessä oli Turkin-Venäjän sota, jonka lopputuloksena oli mm. Bulgarian itsenäistyminen Ottomaanien 500 vuotta kestäneestä vallasta. Suomesta matkaan lähti kaikkiaan noin 1.000 sotilasta, suuri osa heistä pohjanmaalta. Matti Teerisalon muistelun mukaan värväystä johtanut kapteeni Åström muistutti värväreille, että elleivät nämä saa värvättyä ihmisiä niin ottakaa pohjalaisia.

Sotareissu kulki Helsingistä Viipurin ja Pietarin ja edelleen Venäjän, Puolan ja Romanian läpi päämääränä Sursovan asema. Tonavan ylitettyä marssia jatkettiin Tonavan vartta alaspäin ja alettiin kiertää Plevnaa, erästä sen sodan kuulua taistelupaikkaa Balkanin vuorten puolelle. Ensimmäinen taistelu käytiin 24. lokakuuta Gorni Dubniakin linnoituksen valtaamiseksi. Useiden muiden taisteluiden jälkeen matka jatkui Sofiaan ja pian sen jälkeen alettiin valmistautua kotimatkalle. Helsinkiin palattiin 10.5.1878.

Mukanaan Suomeen Matti Teerisalo ja muutama muu toivat orpopojan. Pojasta tuli kaartin soitto-oppilas ja sittemmin kuuluisuutta saavuttanut kapellimestari Aleksei Apostol.  Matti Teerisalo palkittiin mm. Bulgarian kuninkaan mitalilla, Plevnan taistelujen muistomitalilla ja Turkin sodan yleisellä muistomitalilla.

Sittemmin Matti Fast avioitui Maria Teerisalon (ent. Pistol) kanssa ja he saivat kaikkiaan kahdeksan lasta. Fast-nimi muutettiin v. 1906 Teerisaloksi. Matti Teerisalo työskenteli sotilasuransa jälkeen mm. Seinäjoen ainoana poliisina. Sittemmin perhe muutti Alavuden Sydänmaalle.

Matti Teerisalo oli viimeinen elossa ollut Turkin sodan suomalainen veteraani. Matti Teerisalo kuoli vuonna 1950 Alavudella. Matti ja Maria Teerisalon jälkipolvien edustajia asuu tietysti sangen runsaasti maassamme ja myös lähialueilla. 

Yhden sukuhaaran edustajat muuttivat 1950-luvun alussa Ähtäriin ja heitä asuu edelleen paikkakunnalla. Rauno Tammela muistaa edelleen hyvin isoäitinsä isän Matti Teerisalon ja mieleen on jäänyt monta juttua noilta ajoilta.



 

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI