TIETOA AIKUISKOULUTUKSESTA| Maakuntakorkeakoulusta insinöörejä Alajärvellä ja Kauhavalla!

0
Esa Jaakkola
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan maakuntakorkeakoulutoiminta laajenee ja tuo mukanaan uutta insinöörikoulutustarjontaa Alajärvelle ja Kauhavalle.
Istumassa SeAMK Tekniikka yksikön johtaja Jorma Nevaranta (vas), aikuisopiskelija, tuotantopäällikkö Esa Jaakkola, koulutusohjelmapäällikkö Jukka Pajula. Seisomassa teknologia-asiamies Jukka Peltokangas (vas), korkeakouluopetuksen koordinaattorit Marjo Vistiaho sekä Kirsi Nelimarkka (Kuva: Jukka Ketonen/J-Pnews)
Maakuntakorkeakoulu mahdollistaa kone-ja tuotantotekniikan opiskelun aikuiskoulutuksena Järvi-Pohjanmaalla ja Kauhavan seudulla, lähellä omaa asuinpaikkaa.

Koulutus on tarkoitus aloittaa syksyllä 2011 ja siihen haetaan kevään yhteishaussa 7.3. – 12.4.2011.

-Maakuntakorkeakoulun toimintamallilla tekniikan alan koulutusta järjestetään nyt toista kertaa. Alajärvellä aloitettiin automaatioinsinöörien koulutus tammikuussa 2007, ja siitä on pelkästään hyviä kokemuksia.

Aikuiskoulutuksen vieminen maakuntaan, lähelle opiskelijaa, on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun uuden strategian mukaista. Insinöörikoulutuksemme laajentaminen monipuolisen konepajateollisuuden lähiympäristöihin on meille luonnollinen suunta, kertoo SeAMK:n tekniikan yksikön johtaja Jorma Nevaranta.

Suuntautumisvaihtoehtoina ovat auto-ja työkonetekniikka sekä kone- ja tuotantotekniikka.

Opinnot koostuvat kaikille aluksi yhteisistä perusopinnoista ja sen jälkeen ammattiopinnoista, joissa kukin aikuisopiskelija voi suuntautua auto- ja työkonetekniikkaan tai kone- ja tuotantotekniikkaan.

Auto- ja työkonetekniikasssa perehdytään muun muassa elektroniikkaan, autojen rakennesuunnitteluun, työkoneisiin ja yritystoimintaan.

Kone- ja tuotantotekniikassa vastaavasti opiskelijat perehdytetään muun muassa automaatiojärjestelmiin sekä nykyaikaiseen tuotantoon ja suunnitteluun.

Koulutusohjelman sisältö on suunniteltu yhdessä alan yritysten kanssa, joten se vastaa hyvin työelämän tarpeita.

Opintojen sisältöä voidaan myös muokata opiskelijan tarpeiden mukaisiksi.

Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja opiskeluaika on 4 vuotta.

Opiskelupaikkoja on 30:lle aikuisopiskelijalle.

Opetus tuodaan lähelle

Opetus järjestetään joka toinen viikko torstai- tai perjantai-iltaisin sekä lauantaisin. Aluksi vuoroviikoin Alajärvellä ja Kauhavalla.Jo toisen vuoden jälkeen opettaminen keskitetään pääsääntöisesti sille alueelle missä jommankumman opintosuunnan valinneita opiskelijoita on eniten.

1-2 kertaa vuodessa järjestetään ns. intenssiviikko, jolloin opetusta on joka arkipäivä.

Opetus tapahtuu pääosin Alajärvellä ja Kauhavalla, joitain tiettyjä laite-ja laboratorio-opintoja tehdään SeAMK:n ajanmukaisissa tiloissa Seinäjoella.

Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa.

Korkea-asteen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjenuorana pidetään alueiden tarpeita.

Opiskelijoita otetaan mukaan myös alueen ulkopuolelta, muualta Suomesta.

-Auto-ja työkonetekniikka suuntautumisvaihtoehtoa ei ole tietääkseni koskaan aiemmin edes tarjottu aikuisopiskelun vaihtoehdoksi, joten siitä alustavat odotukset ovat korkealla, ja se tuo tullessaan muutaman opiskelijan muualtakin päin Suomea maakuntakorkeakouluun, arvio Nevaranta.

SeAMK:n kone-ja tuotantotekniikan koulutusohjelmapäällikkö Jukka Pajula kertoi olevansa erityisen mielissään kuinka innokkaita opiskelijat ovat raportoimaan tuotantopainotteisesta opiskelustaan.

Tiedon määrän runsaus on myöskin yllättänyt positiivisesti ja mikä parasta, että siitä on suurta hyötyä opiskelijan itsensä lisäksi myös hänen mahdollisen työpaikkansa yritykselle. Niin sanottu projektipajaopiskelu on tiimityötä, jossa opiskelijan tukiverkkona on edustajat oppilaitoksesta ja kohde yrityksestä. He ohjaavat, valvovat ja toimivat apulaisina.

Järviseudun maakuntakorkeakoulun korkeakouluopetuksen koordinaattorina toimiva Marjo Vistiaho pitää tärkeänä opiskelun tuomista lähelle alueella olevia ammattityöntekijä valtaisia yrityksiä.

Alueen yrityselämän suurimpia pelkoja on myös pula tasokkaasta työvoimasta. Kun seutukunnalla peruskoulutetut lähtevät lisäopintoihin kauemmaksi, eivätkä koskaan enää palaa takaisin.

Koulutushalukkuus on myös Vistiahon mukaan selvästi lisääntynyt, kun on tiedostettu alueen sisältä saatavat paremmat koulutusmahdollisuudet.

Opiskeluajan räätälöiminen yrityksen ja työntekijän tarpeita vastaavaksi on myös mahdollista, korostaa Vistiaho. Myöskin opiskelun ilmaisuus on aikuisopiskelijalle merkittävä ja huomioitava etu.

Vaikeuksien kautta voittoon – ja kelluvia kaivinkoneita!

Neljän vuoden aikuiskoulutus rupeaman vetäessä joulukuussa viimeisiään on ähtäriläinen Remu Oy tuotantopäällikkö Esa Jaakkola vielä täysin hengissä ja hyvin voivan näköinen.

Perheellisen, normaalin pitkän työpäivän ja -viikon lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin opiskelevalta ei ole siltikään vaadittu yliluonnollisia erityisominaisuuksia, vain normaalia suomalaista sinnikkyyttä ja sisukkuutta.

Joulukuussa Järviseudun maakuntakorkeakoulun ensimmäiseltä, vuonna 2007 alkaneelta, opiskelulinjalta ammattikoulupohjalta insinööriksi minimiajassa valmistuva Jaakkola kertoi opiskelun olleen ainakin alussa enemmänkin juuri sitä, millä häntä siitä peloteltiin.

Esa Jaakkola (Kuva: Jukka Ketonen J-Pnews)

Opiskeluaika on vaatinut työssäkäyvältä luonnollisesti enemmän mitä se olisi normaaliopiskelijana, mutta tiedon karttuessa on myös tiedon halu lisääntynyt.

-Lisäksi kun tuo luonto on sellainen, että jos leikkiin ryhtyy niin se täytyy katsoa loppuun asti, eikä periksi saa antaa, naurahtaa Jaakkola kulunutta opiskeluaikaa.

Alkusysäyksen opiskelulle antoi tiedonjano ja omien ikääntyvien rajojen testaaminen. Myös perheen kannustus opiskeluun piti ottaa huomioon.

Oman pitkän opiskelijan tiensä kulkijana Jaakkola koki saaneensa opiskeluajalta, runsaan ammatillisen tiedon lisäksi, vahvaa henkistä pääomaa ja itseluottamusta, josta voi olla vain positiivista etua elämässä.

JÄTÄ KOMMENTTI