Havaintoja kaivataan | PIKKUTIKKA VUODEN 2021 LINTU

0
Pikkutikka on vain peipon kokoinen, mutta tarvittaessa hyvin aggressiivinen reviirinsä puolustaja lajikavereilleen ja isommille tikoille. -Tässä käpytikka joutui laittamaan siipiinsä kierroksia pikkuisen pesän läheisyydessä. (Kuva: Pentti Hautala)

Pentti Hautala
ALAVUS/TÖYSÄ

Suomessa on havaittu 9 tikkalintulajia: käpytikka, pikkutikka, valkoselkätikka, tammitikka, palokärki, käenpiika, pohjantikka, harmaapäätikka, ja vihertikka. Näistä viher- ja tammitikka ovat sattumanvaraisia, mutta muut kuuluvat Suomen vakituiseen pesimälajistoon.

BirdLife:n vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Vuodenlintu-hankeen tavoitteena on selvittää pikkutikan nykyinen levinneisyys Suomessa. Ja tarkentaa kannanarviota koko valtakunnan alueella ja auttaa pikkutikan elinympäristöjen säilyttämistä.

Kyseessä on tutkimushanke, jossa kerätään koko Suomen alueelta tehostetusti tietoja yhden lintulajin nykyisestä tilanteesta. Tärkeimpänä tavoitteena on ajantasaistaa- ja tarkentaa pikkutikan levinneisyys.

Samalla pyritään tarkentamaan tehostetusti kannanarviota sekä herättää keskustelua erilaisista luontotyypeistä. Ensisijaisesti sellaisista, joissa pikkutikka sekä moni muukin uhanalainen lintulaji pesii.

Vuoden lintu, toinen pikkutikka, hääräsi vartiossa rauhallisena pesäpuunsa lentoaukon lähellä. Käväisten välillä auttamassa puolisoaan käpytikan häädössä. (Kuva: Pentti Hautala)

Varmimmin pikkutikan havaitsee leppävaltaisista rantametsistä, joissa on runsaasti pienikokoisia lahopuita. Tämä pienin tikkalajimme esiintyy myös  asuinalueiden rehevissä lehtipuutiheiköissä ja peltoalueiden lehtipuusaarekkeissa.

Kyseiset tikat viihtyvät myöskin hyvin osmankäämi- ja järvien ruokokasvistoissa. Lintujen talviruokintapaikoilla niitä näkee, vaikka laji ei hakeudukkaan niin aktiivisesti, kuin muut tikat. Vain pieni määrä talvehtii pesimisseuduillaan. Muualla talvea viettäneet palaavat pesintäpaikoilleen jo maaliskuussa.

Pesintä tapahtuu puupökkelössä tai pesäpöntössä. Viime kesänä havaitsin kahden pikkutikkaparin pesinnän lähellä toisiaan. Tämä aiheutti kovaa mekastusta ja suorastaan tappeluitakin keskenään.

Seurasin kerran tikkojen lähes tunnin ajan kestänyttä äänekästä reviiritappelua. Pikkutikat puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Vaikka kyseessä on pieni tikka, se pyrkii ajamaan terhakkaasti reviirilleen tulleen käpytikankin pois.

Peipon kokoiset pikkutikat pesivät koko Suomen alueella. Silti se on laji, joka puuttuu kokonaan laajoilta alueilta. Suomessa lajikannan määrä tunnetaan huonosti. Sen arvioidaan olevan 1400-5000 paria. Kannanvaihtelut ovat vuosittain suuria.

Pihabongauksen ja muiden järjestettyjen havaintotapahtumien tiedoista on kuiten saatu selville, että pikkutikat ovat vähentyneet viime vuosina melko paljon.

Pikkutikkojen levinnäisyyttä ja pesintää sekä lukumääräänkin selville saamisessa tarvitaankin tässä tilanteessa, mahdollisimman monen suomalaisen apua. Tämä tapahtuu siten, että kaikki pikkutikkojen pesinnän ja muutenkin linnun nähneet ilmoittaisivat siitä.

BirdLife:n Suomen alueyhdistykset arvioivat alueensa lintuharrastajien tekemien  havaintojen ja tarkempien investointien avulla alueensa pikkutikkakannan. Esimerkiksi alueellamme näin tekee Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys.

Havainnoistaan voivat kaikki halukkaat tehdä ilmoituksen tuntemalleen lintuharrastajalle, tai kirjaamalla havainnon TIIRA-lintutietopalveluun.

Pikkutikan voi todeta olevan paikkalintu. Mutta syksyisin ne myöskin vaeltelevat, jopa suurissa parvissakin.


 

Korona-kartta 700x

JÄTÄ KOMMENTTI