Tyypin 2 diabeteksen hoitoon kuuluu elintapojen muuttamisen lisäksi lähes poikkeuksetta lääkehoito. Monet jäävät optimaalisen lääkehoidon ulkopuolelle, jos potilaan hoitosuunnitelma ei ole ajan tasalla. Hyvällä diabeteshoidolla voidaan kohentaa merkittävästi potilaan elämänlaatua.
Tyypin 2 diabetes diagnosoidaan yleensä tänä päivänä varhaisessa vaiheessa, ja hoito lähtee hyvin käyntiin. Elintapamuutokset – ruokavalio ja liikunta – sekä oikea lääkitys ovat hoidon kulmakiviä. Diabeteshoidon pääasiallisena tavoitteena on normalisoida verensokeria, jolloin diabeetikon yleinen vointi paranee ja lisätautien riski vähenee.
– Yleisimpiä lisäsairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, munuaissairaudet ja silmänpohjanmuutokset. Kokonaisvaltaisessa diabeteshoidossa hoidetaan verensokerin lisäksi myös esimerkiksi verenpainetta ja kolesterolia. Näin yritetään saada potilaalle enemmän laadukkaampia elinvuosia, erikoislääkäri Merja Laine Vantaan terveyskeskuksesta toteaa.
Tasapainoa lääkehoidolla
Laine on ollut mukana Länsi-Vantaan diabetesyksikössä kehittämässä tiimilähtöistä hoitomallia vuodesta 2008 ja nähnyt työssään läheltä diabeetikkojen arkea. Hän peräänkuuluttaa erityisesti hoidon jatkuvaa arvioimista.
– Hoitosuunnitelma elää potilaan elämäntilanteen mukana, minkä vuoksi hoidon jatkuva arviointi ja optimaalisen tasapainon hakeminen on esiarvoisen tärkeää. Lääkehoito räätälöidään yksilöllisesti jokaiselle diabeetikolle. Esimerkiksi ylipainoiselle diabeetikolle voidaan valita painonhallintaa tukevat diabeteslääkkeet.
Pitkään jatkunut hyperglykemia, sokeritaakka, kuormittaa elimistöä huonoin seurauksin. Tarpeen vaatiessa vastaanotolla pitää olla uskallusta muuttaa olemassa olevaa lääkitystä.
– Optimaalisella lääkehoidolla tuetaan hyvää elämänlaatua. Osaan lääkkeistä liittyy myös hypoglykemian eli verensokerin liiallisen alenemisen riski. Tutkimusten valossa lievätkin hypoglykemiat lisäävät muun muassa diabeetikkojen työpoissaoloja. Vakavat hypoglykemiat ovat luku sinänsä; ammattikuljettajat saattavat jopa menettää ammattiajolupansa, Laine sanoo.
Potilas osaksi hoidon suunnittelussa
Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat monet asiat, kuten potilaan oma asenne hoitoonsa, hypoglykemiariski, sairauden kesto, elinajanodote ja muut sairaudet. Laine korostaa, että jokaisen potilaan hoitosuunnitelma on yksilöllinen.
– Räätälöiminen on avainsana tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Siksi esimerkiksi kahden diabetesta sairastavan naapurin on turha verrata hoitomuotojansa keskenään.
Ihanteellisessa tapauksessa potilas otetaan aidosti mukaan aktiiviseksi osaksi omaa hoitotiimiänsä.
– Diabeetikoita tulisi osallistaa mahdollisimman paljon oman hoidon suunnittelussa. He ovat itse oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, ja tietävät mitkä muutokset esimerkiksi elintavoissa ovat mahdollisia. Kokemus kertoo, että potilaan itsensä kanssa suunnitellut hoitokäytännöt myös siirtyvät varmemmin käytäntöön. Ja elämän pitää myös maistua elämältä!, Laine muistuttaa.
– Suomessa on lähes 500 000 diabeetikkoa eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta.
– Tyypin 1 diabetespotilaita on n. 40 000, tyypin 2 diabetespotilaita n. 250 000 ja diagnosoimattomia tyypin 2 potilaita n. 200 000.
– Ennusteen mukaan hoidossa olevien tyypin 2 diabeetikoiden määrä tulee kaksinkertaistumaan noin 12 vuoden välein
– Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri altistaa vuosien kuluessa erilaisille lisäsairauksille ja ennenaikaiselle kuolemalle.
· Diabetes 2-4-kertaistaa riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin
· Diabetes on tärkein syy 20–74-vuotiaiden sokeutumiseen
· Diabetes on tärkein munuaissairauden syy
