Pentti Hautala/ J-Pnews
ALAVUS/ TÖYSÄ
Ei varmasti kukaan Suomesessa olisi uskonut viime vuosituhannella, että kansallislintumme laulujoutsenet marssivat suurella joukolla itsenäisyyspäivämme pakkasessa ja lumessa aivan kirkonkyliemmekin läheisyydessä.
Tällainen näky oli havaittavissa kuitenkin nyt viime maanantainakin 6.12. monella paikkakunnallamme. Esimerkiksi Töysän kirkonkylässäkin Ponnejärven jäällä. Aurinkokin yritti pilkistää klo. 14 seutuvilla pilvien lomasta. Uinnista saivat linnut nauttia Töysänjoen sulapaikoissa.
Yöllä oli kylmemmillään 25 asteen paukkupakkanen. Sää oli lauhtunut jo iltapäivän alkuun mennessä noin 10-asteeseen.
Luonto ja sen linnut ovat muuttaneet elintapojaan ja käyttäytymistä vuosikymmenien aikana, meidän ihmisten toiminnan mukana. Toisten lintujen ja eläinten elinolosuhteet ovat helpottuneet, rauhoituksen ja suojelun ansiosta. Vastaavasti monen myöskin vaikeutunut, sääolosuhteiden, metsän hakkuiden ja peltoalueiden käytön muuttumisen seurauksena.
Yleisesti ottaen on kuitenkin linnuilla ja eläimilläkin elinolosuhteet parantuneet. Ainakin monen meille tärkeän linnun, kuten esimerkiksi hirvieläinten ja komean kanallislintumme laulujoutsenen kohdalla.
Joutsen metsästettiin lähes sukuputtoon sotien jälkeen. Kun sitä aletiin arvostamaan ja rauhoitettiin, niin joutsenia riittää lähes jokaiselle järvelle ja lammelle.
Kansallislintumme kestää todella pitkiä pakkasjaksoja paleltumatta. Joutsenet eivät nykyään lähde kotisudultaan pakkasten pelossa. Ei koko talvena, jos on ruokaa ja vähänkin sulana pysyvää avovettä. Sen olen omakohtaisesti saanut todeta, kun minä kahtena lauhana talvena aloin ruokkimaan ja läheinen joki pysyi sulana.
Opin myöskin sen, että enää moneen vuoteen ole joutsenille jyviä kantanut rantapellolle.
Esimerkiksi Lapissa, Muonionjoen virtapaikissa talvehtii paljon joutsenia. Voidaankin todeta, että joutsenilla on aina vankka, kastumaton untuvatakki päällä.
Lisäksi joutsenilla on erikoinen verenkierto. Jalat eivät jäädy pakkasessa. Tutkittua tietoa on, että jäätymisen uhatessa, lintu päästää ääreisosiinsa lämmintä verta!
Linnuilla ja monilla muillakin eläimillä on silmissä puolittain läpinäkyvä ns. vilkkuluomi. Linnut vetävät ne suojaksi silmien eteen, kun lentävät vauhdilla pitkää matkaa. Lämmön siirtämisjärjestelmä toimii silmiinkin.
Nuoret joutsenet voivat joutua pulaan pakkasten yllättämänä. He saattavat virtapaikkojen reunalla yöpyessään jäätyä pyrstö- tai siipisulistaan kiinni. Tai kunto on heikennyt ruuan puutteessa.
Viime vuosien aikana minäkin olen ruokkinut joitakin joutsennuorikkoja lentokuntoon ja irrottanut useampia jään reunoista. Myöskin 3-4 olen vienyt itse tai haettu hyvään jatkohoitoon Ähtärin eläinpuistoon.
Kuluneen syksyn aikana pelastustapauksia on sattunut harvinaisen vähän. Ainoastaan yksi, kun Juhani Riiho ilmoitti nuoren joutsenen olevan pulassa, umpeen jäätymässä olleessa Riihonjärven sulassa. Emot olivat komennelleet nuorikkoa lentoon useana päivänä. Siivet olivat kuitenkin toimineet ainoastaan lyhyitä matkoja. Viimekesäinen nuori joutsen oli aina palannut sulaan.
Kävin järvestä ranta-alueelle nousseen linnun koppaamassa kainalooni ja toin ulkolatooni. Huomasin siimanpätkän tarttuneen kalaverkosta tms. linnun sipisulkien tyviosaan. Poistin sen. Joutsen söi korppumössöä ja jyviäkin runsaasti.
Muutamassa tunnissa se voimistui ja köpötteli perässäni läheiseen jokirantaan ja lensi Ponnenjärven jokisuussa sinnittelevien kymmenien joutsenten joukkoon.
Kuvat: Pentti Hautala
