Jytyn pj. Pihlajamäki: Myös tulevissa kuntaliitoksissa henkilöstölle viiden vuoden työsuhdeturva

0
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäki pitää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistumisen kannalta aivan keskeisenä kysymyksenä sitä, miten palveluja tuottavan henkilöstön työsuhdeturvan jatko ratkaistaan tulevissa kuntaliitoksisssa.

”Kunnissa on meneillään palvelutuotannon uudelleenjärjestelyjä ja kuntaliitoksiakin suunnitellaan kiihtyvällä vauhdilla. On hyvä muistaa, että Paras-hanketta ei pantu vuonna 2005 liikkeelle kuntahenkilöstön työsuhdeturvan heikentämiseksi, vaan kaikkien kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi tulevaisuudessa laadukkaalla, monipuolisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Henkilöstö on saatu mukaan muutosprosessiin menneinä vuosina rakentavassa hengessä Paras-lainsäädäntöön liittyvän kuntajakolain viiden vuoden mittaisen irtisanomissuojan seurauksena. Siksi katsonkin, että vastaava viiden vuoden irtisanomissuojaturvaa on jatkettava myös vuoden 2012 jälkeen toteutettavissa kuntien yhdistymisissä” Pihlajamäki vaatii.

Pihlajamäki huomauttaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ehdot on neuvoteltu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteisessä pöydässä. Näin tulee olla jatkossakin. Keskeistä on, että työsuhdeturva säilyy kuntaliitostilanteessa ja työntekijät säilyvät uusista järjestelyistä huolimatta ns. vanhoina työntekijöinä.

Pihlajamäki huomauttaa, että silloin kun henkilöiden siirto tapahtuu kuntasektorin sisällä, ongelmat aiheutuvat yleensä eritasoisesta palkkauksesta. ”Tällöin on sovittava palkan yhdenmukaistamisesta ja sen aikataulusta, joka ei voi olla kovin pitkä aika. Erilaiset työn vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvat järjestelmät on myös sovitettava yhteen. Jos henkilöstö siirtyy yksityissektorin palvelukseen, sovellettava työehtosopimus muuttuu.”

Naantalissa keskiviikkona 15.6. puhuneen Pihlajamäen mielestä ensiarvoisen tärkeää on palauttaa henkilöstön ja työnantajapuolen yhteistoiminta käsitteen perusjuurille: toimivaksi ja todelliseksi yhteistyöksi. Mm. tiedonkulkua henkilöstöön kohdistuvista henkilöstöjärjestelyistä, säästötoimista sekä määräaikaisista työsuhteista ja niiden perusteista on parannettava.

Pihlajamäen mukaan Paras-hankkeen käynnistyessä vuonna 2005 se oli Suomen kuntakentässä ainutlaatuinen ja ennennäkemätön uudistus. Tavoitteena oli saada aikaan ”elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne”. Kuntakentän eheytymiseen ja palvelujen kokoamiseen liittyvät tulevaisuuden valinnat ovatkin Pihlajamäen mukaan lähiaikoina valittavan hallituksen linjausten ja kuntapäättäjien varassa. ”Kun näitä linjauksia tehdään, on hyvä pitää mielessä, että henkilöstö on palveluja järjestävän kunnan tärkein voimavara. Hyvä henkilöstö tuottaa hyvinvointihyötyä kustannuksiaan enemmän.”

Pihlajamäki korostaa, että henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys vaikuttavat oleellisesti siihen, millaisia palveluja kuntalaiset saavat, miten palvelujen laatu koetaan ja miten työn tuloksellisuutta voidaan edistää toimintatapoja kehittämällä.

Kuntatyönantaja joutuu Pihlajamäen mielestä nyt ja tulevina vuosina yhä tiukemmin kamppailemaan yksityissektorin kanssa osaavasta työvoimasta mm. työntekijöiden eläköitymisen seurauksena. Tilanteen tekee erityisen haasteelliseksi se, että työmarkkinoilta poistuvien lukumäärä on nyt ylittänyt selvästi työmarkkinoille tulevien nuorten ikäluokkien määrän.

”Kuntahenkilöstö uudistuu dramaattisesti tulevaisuudessa, sillä eläkepoistuma kasvaa lähivuosina jyrkästi ja on suurimmillaan vuosina 2013-2017. Vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa kuntien henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Tämä tuottaa kunnille suuria ongelmia kun merkittävä osa osaajista siirtyy pois työmarkkinoilta vieden mukanaan ns. hiljaista tietoa samaan aikaan kun rekrytoinnissa eri alojen välillä on ennennäkemätöntä kilpailua. Tämä kehitys on syytä ottaa vakavasti kun kunnat miettivät säästölistojaan.”

PTV mansikkasumppa1

JÄTÄ KOMMENTTI