Kansliapäällikkö Ritva Viljanen | Vanhuksille tarvitaan turvakotipaikkoja

0
Suomessa on kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan liian vähän turvakotipaikkoja.
Valtioneuvoston vahvistamassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi turvakotien määrän lisääminen niin, että turvakotipaikat riittäisivät nykyistä paremmin kaikille tarvitsijoille eri puolilla Suomea.

– Turvakotien määrän lisäämisen ohella on tärkeää varmistaa, että ikääntyville on tarjolla heille tarkoitettuja turvakotipaikkoja. Ikääntyvän tilanne on usein erilainen kuin esimerkiksi pienten lasten äitien. Tämä tulisi ottaa huomioon turvakotipalveluissa, totesi Viljanen perjantaina Vanhusten turvakotiyhdistyksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.

Pahoinpidellyille, traumatisoituneille ja heikkokuntoisille ikääntyneille tavallinen turvakoti ei ole Viljasen mukaan hyvä sijoituspaikka. Vanhukset tarvitsevat pitempiaikaista hoitoa ja toimintakyvyn rajoitteet huomioivaa asuinympäristöä.

Kaiken kaikkiaan turvakoteja on niin lukumääräisesti kuin alueellisesti liian vähän. Henkilöt eivät voi lähteä satojen kilometrien päähän hakemaan turvaa. Ikääntyneelle kodista lähteminen on erityisen vaikeata. Lisäksi kriisitilanteessa tulisi mahdollisimmat moni asia säilyttää entisellään, jottei elämä haavoittuisi liian paljon.

– Turvakotien, turvapaikkojen tarpeesta vallitsee yksimielisyys, mutta vielä monien ehdotusten, päätösten jälkeenkään ei asiaa ole saatu Suomessa kuntoon, Viljanen muistutti.

Viljanen kannattaa Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen ajatusta, että vanhusten palvelutaloissa, joita on lähes joka kunnassa, varattaisiin muutama paikka vanhusten turvakotitoimintaan.

– Ikääntyneisiin kohdistuva huono kohtelu on asia, johon tulee jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota. Pelkään pahoin, että liian suuri osa väkivallasta ja laiminlyönneistä jää edelleen piiloon. Kaltoin kohtelulla on monia muotoja, ja sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Ikääntyneen riippuvuus ympäristöstään lisää laiminlyöntien ja väkivallan mahdollisuuden riskiä. Ikääntyneeseen kohdistuva väkivalta on vanhukselle erityisen uuvuttavaa. Kun viranomainen saa asiasta tiedon, väkivalta on yleensä jatkunut jo pitkään.

– Kaltoin kohtelu voi olla fyysistä, henkistä tai taloudellista. Tekijä on yleensä ikääntyneen läheinen, lapsi, puoliso, hoitaja tai joku muu häntä lähellä oleva ihminen. Ikääntynyt voi olla riippuvuussuhteessa kaltoin kohtelijaansa, ja tämä tekee asian esille ottamisen vaikeaksi. Viranomaisten tietoisuutta huonosta kohtelusta ja kykyä tunnistaa ikääntyneen kaltoin kohtelun eri muotoja tulee parantaa, Viljanen totesi.

Vanhusten kaltoin kohtelusta vanhustensuojeluilmoitus

Sisäasiainministeriössä valmisteilla olevan ikääntyvien turvallisuusohjelman yhteydessä pohditaan sitä, tulisiko lailla velvoittaa viranomaiset tekemään ilmoitus tapauksista, joissa he epäilevät vanhuksiin kohdistuvaa kaltoin kohtelua tai väkivaltaa.

Vastaava säännös on lastensuojelulaissa, ja sen ansiosta yhä useampi lapsiin kohdistuva väkivaltatapaus tulee viranomaisten tietoon ja tekijä joutuu vastuuseen teostaan.

JÄTÄ KOMMENTTI