PENTTI HAUTALA
Noin 30-vuotta sitten tein maakuntalehteen jutun, markkinoille tulleesta sähköavusteisesta Helkama-polkupyörästä. Siihen aikaan tämä uutuus oli todellinen sensaatio. Erikoisuus oli myynnissä Matti Pajusen urheiluliikkeessä Alavudella.
Sähköavusteisesta polkupyörästä ennusteltiin heti tulevan Suomessakin hyvä myyntimenestys, Hollannin ja Tanskan ym. maiden tapaan. Näin ainakin Matti ja minäkin ajattelimme heti ensimmäisessä koeajossa.
Toisin kuitenkin kävi! Suomalaisia ei sähköavusteinen pyöräily hurmannut. Pyörän korkea hinta taisi olla jarruna. Vasta viime vuosina on mainitunlaisen polkupyörän myynti lisääntynyt Suomessakin.
Kysynnän lisääntymisen pontimena on ollut alkujaan myös ulkomaisten pyörien tuleminen Suomeen. Ne saivat suosiota, halvempien hintojensa ansiosta. Ulkomaiset halpapyörät ovat kuitenkin viime vuosina menettäneet suosiotaan heikon laatunsa vuoksi.
Myyntiin on tullut, suosituimpien kotimaisten polkupyörämerkkien rinnalle monia muita eurooppalaisia laatumerkkejä. Lisäksi ostettavissa on monenlaisia ladattavalla akulla liikkuvia kulkuvälineitä.
MINÄ hankin sähköavusteisen kotimaisen polkupyörän kymmenkunta vuotta sitten. Hankinta oli tuolloin pakon sanelemaa, että pystyin jatkamaan mieleistä pyöräilyharrastustani. Näin siksi, kun tavallisella vaihdepyörällä mäkiä ylös ja vastatuuleen polkiessa sydän alkoi kovimmassa rasituksessa tykyttää jopa yli 250 jumputusta minuutissa.
Tavallisella vaihdepolkupyörällä liikkeellä olessa piti useasti etsiä muutamaksi minuutiksi makuupaikka tien ohesta ns. urheilijan nopean sykkeen tasaamiseksi. – Suoraan sanottuna vamma oli seurausta, aikaisemmin hiihdon valmennusringissä olemiseni ajoilta. Silloin käytettiin kaikanlaisia tehoaineita. Jopa sellaisia joista nykyisin saisi ikuisen kilpailukiellon !
Sähköavusteinen polkupyörä mahdollisti toivotulla tavalla pyöräilyharrastuksen jatkumisen rytmihäiriöidenkin tullessa. Näin siksi, kun kulkuvälineen 8 vaihdetta ja sähköavustuksen voimakkuuden säätämisen mahdollisuus takasivat polkemiseen helpotusta tarpeen mukaan.
Viimeisen vuosikymenen aikana olen ajellut sähköavusteisella polkupyörällä yli 20 000 km. Enimmäkseen kesäkeleillä ja hieman talvellakin.
– Tähänkin juttuun sain aihetta, ollessani jalkalenkillä Ähtärin suuntaan sunnuntaina 3.1.2021, kun sähköpyörillä ajeleva joukko huristeli ohitseni lumikelissä.
Viime ja tänä kesänä ajoin paljon ilman sähköavustustakin, halutessani tehokkampaa kuntoliikuntaa. Pyörä on hyvin kestänyt. Siinä on vielä alkuperäinen akku. Renkaat, ketjut ja sähkömoottorin vetoratas on vain uusittu.
Pitkän kokemukseni perusteella suosittelen kaikille sydämen rytmihäiriöstä ynnä muista sairauksista kärsiville ja nivelvaivojen aiheuttamille liikuntarajoitteisille, ladattavan akkuavusteisen polkupyörän hankintaa. Esimerkiksi työ-ja asiontimatkat sujuvat mainitunlaisella pyörällä mukavasti. Ja mikä parasta fyysinen ja henkinen kunto pysyy korkealla tällaisella hyötyliikunnalla, jos vaikkapa hiihto ei kiinnosta.
Talvella ajettaessa kannattaa menopeliin laittaa ehdottamasti nastarengas ainakin etupyörään.
Sähköavusteisen polkupyörien lisäksi myynnissä on paljon myös aivan ilman polkemista, sähköllä ladattavalla akkuvoimalla kulkevia liikkumisvälineitä. Esimerkiksi monen kokoisia ”jalkojen astinlautoja” eli tasapainoskoottereita, sähköpyörätuoleja ja huippumukavaa matkaamista mahdollistavia sähkömopoja jne. Myynnissä on nyt todellakin jokaiselle jotakin. Sähköllä ladattavan akun voimalla liikkuvien pyörien ja muiden kulkuneuvojen valikoimaa tarkastellessa, on helppo ennustaa niiden lisääntyvän rutkasti myöskin Suomessa.
Toivottavaa tässä myönteisessä, puhtaan liikennöinnin lisääntymisessä on, että myöskin valtiovallan taholta laaditaan sellaisia päätöksiä jotka innostaisivat mainittujen kulkuneuvojen hankintaan. Ettei keksitä, taas tähänkin, joitakin lisäveroja tai muita maksuja. Niin sähköavusteisten polkupyörien, mopojen ja autojenkin hankintaa pitäisikin valtiovallan tukea ehdottomasti enemmän.Tämä olisi tärkeää, pyrittäessä puhtaampaan ilmastoon!
