Hyväkuntoinen tieverkko luo kilpailukykyä, muistuttaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Hallitusneuvotteluiden alla SKAL nostaa tiemäärärahojen ohella esiin polttoaineveron palautus-järjestelmän ja tienkäyttömaksut. Edellisellä alennetaan logistiikkakustannuksia ja jälkimmäisellä saadaan myös ulkomainen ammattiliikenne osallistumaan tieverkon ylläpidon kustannuksiin.
Suomi hakee kasvua muun muassa biotaloudesta, mikä edellyttää vahvaa infrastruktuuria myös valtaväylien ulkopuolella. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa arviolta 10 prosenttia vuodessa. Tehtaan vuotuinen 6,5 miljoonan kuutiometrin raaka-ainetarve tarkoittaa noin 100 000 pöllikuormaa vuodessa. Investointi on piristysruiske Suomen viennille sekä kuljetusyrityksille ja valaa uskoa siihen, että vahva teollinen osaamisemme vetää vientimme kasvuun. Logistiikka saadaan toimimaan, kunhan kuljetusreittejä huolletaan pitkäjänteisesti isoja kuormia ajatellen.
Kuljetuskaluston toissavuotinen massamuutos loi odotuksia kasvavalle kuljetusten kysynnälle ja kannattavuudelle. Suurin osa yrittäjistä, joiden suoritteeseen asetusmuutos* soveltui, nosti kalustonsa kapasiteettia. Vastinetta investoinneille odotetaan edelleen monin paikoin. Tiestön pullonkauloista on ollut riesaa kuljetusyrityksille, ja katseet kohdistuvat uuteen hallitukseen. Hallitusohjelma tulee laatia kilpailukykytavoitteet edellä.
Tiestö on saatava kuntoon, ja polttoaineveron palautusjärjestelmä sekä tiemaksut pikaisesti käyttöön.
SKAL:n tavoitteet hallitusohjelmaan
1. Tiestöön liittyvät tavoitteet
• Osoitetaan liikenneverkon korjausvelan poistoon lisärahoitusta 300 miljoonaa euroa vuodessa painottaen perustienpidon osuutta ja kohdentaen rahoitusta muun muassa painorajoitettujen siltojen korjaamiseen.
2. Verotukseen liittyvät tavoitteet
• Otetaan käyttöön kuorma-autoille polttoaineveron palautusjärjestelmä alentamaan Suomen logistisia kustannuksia 60 miljoonalla eurolla vuodessa.
• Otetaan käyttöön aikaperusteinen tiemaksu, jolla saatetaan myös ulkomainen raskas liikenne maksamaan tiestömme käytöstä. Jotta suomalaisten kuljetusyritysten kustannukset eivät tämän johdosta nouse, tienkäyttömaksu kompensoidaan polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla.
Taustaa
Maanteillä kuljetetaan yli 90 prosenttia tavaratonneista ja yli 70 prosenttia tonnikilometreistä eli kuljetussuoritteesta. Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esityksen mukaisesti perusväylänpidon rahoitusta tulee nostaa korjausvelan poistamiseksi. Liikenneverkon kunto on avain kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaan kasvuun. Logistiikan tehostuminen alentaa päästöjä ja teiden parantunut kunto vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen.
Polttoaineveron korotukset ovat vuoden 2012 jälkeen lisänneet Suomen logistisia kustannuksia 150 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen kilpailukykyä tulee parantaa polttoaineveron palautusjärjestelmällä. EU-lainsäädäntö sallii, että yli 7,5 tonnin kuorma-autoille palautetaan polttoaineveroa Suomen verotasolla noin 6 senttiä litralta. Palautus alentaa logistisia kustannuksiamme 60 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmän hallinnolliset kustannukset ovat kevyet, alle miljoona euroa vuodessa.
Suomi on Viron ohella ainoa EU-maa, jossa ulkomainen raskas liikenne ei maksa tiemaksuja. Aikaperusteisilla tiemaksuilla olisi ulkomaisilta kuorma-autoilta kerättävissä 10 miljoonaan euroa lisärahoitusta. Tiemaksut koskisivat myös suomalaisia, mutta yhdessä polttoaineveron palautusjärjestelmän kanssa Suomen ammattimaisen tavaraliikenteen kustannukset alenevat ja kilpailukykymme parantuu.
*Asetusmuutos: 1.10.2013 muiden muutosten ohella valtioneuvoston asetuksella korotettiin kuljetuskaluston enimmäismassaa 60:sta 68 tonniin 8-akselisille ja 76 tonniin 9-akselisille yhdistelmille tietyin teknisin edellytyksin.
