Joulu on tulossa ja lahjakauppa alkaa käydä kuumana. Oikeanlaisen lahjan valitseminen voi olla hankalaa, ja vielä hankalammaksi se käy, kun tahtoisi ostaa lähipiirin lapsille jonkin hauskan mutta samalla kehittävän lahjan. Onko tämä aivan mahdoton yhtälö?
Lasten koko elämä on yhtä oppimista, he oppivat lähestulkoon mistä tahansa. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen muistuttaa, että kaikki on kiinni mielihyvästä: ilman sitä oppiminen on varsinaista tervanjuontia.
– Lapset tekevät mielellään asioita, jotka ovat heidän mielestään hauskoja, ja joiden parissa he tuntevat saavuttavansa jotain. He eivät ajattele oppivansa siinä samassa, vaan se tulee sivutuotteena, Sinkkonen sanoo.
Oppimisen kannalta tärkeää on se, millaiseksi lapsi tuntee olonsa. Kun hänellä on turvallinen olo ja hän on kiinnostunut jostakin asiasta, hän oppii ilman opettamistakin jatkuvasti uutta.
Kannusta, älä tyrkytä
Lapsen vanhempien tehtävänä on tarjota lapselle mahdollisuus oppia. Oppimista ei pidä kuitenkaan suorittaa järjestelmällisesti vaan se on hyvä pitää leikinomaisena.
– Moni lapsi oppii esimerkiksi lukemaan jo ennen kouluikää niin, että hänelle luetaan ääneen, tai yhdessä pelataan kirjaimiin liittyviä pelejä. Lapsen kiinnostuksen herääminen kannattaa hyödyntää, mutta tuputtaminen ei ole oikea keino, muistuttaa WSOYpron Oppi&Ilo-tuotesarjan tekijä Riitta Nisonen, joka on tehnyt pitkän uran myös rehtorina ja oppikirjailijana.
Myös lastenpsykiatri Jari Sinkkonen varoittaa liiallisesta tyrkyttämisestä: ylhäältä käsin opettamalla ei saa aikaan hyvää jälkeä.
– Sain kerran arvioitavakseni lastenkirjan, jonka ajatuksena oli, että jokaisessa tarinassa oli jokin opetus. Se oli aivan hirveä tekele! Sormi pystyssä saarnaaminen ei toimi, vaan lasten kanssa pitää puhua.
Afrikan tähti opettaa
Mitä lapset sitten voivat oppia leikkien ja pelien avulla? Aivan pienten lasten kohdalla lähdetään liikkeelle kädentaidoista, hienomotoriikasta ja hahmottamisesta.
– Jokainen lapsi oppii ja haluaa oppia omaan tahtiinsa. Esimerkiksi meiltä ostetaan eniten esikouluikäisille lapsille tarkoitettuja pelejä ja puuhakirjoja, ja kysynnässä näkyy selkeä piikki joulun alla, Riitta Nisonen kertoo.
Opettavainen, mutta samalla hauska lahja lapselle on esimerkiksi kirja, tehtävävihko tai jokin tekemiseen aktivoiva peli.
– Lahjan ostaessa on hyvä muistaa, että useimmat pojat ovat kilpailuhenkisiä ja kaipaavat leikkiessäänkin mitattavia tuloksia, kun taas tytöt pitävät enemmän emotionaalisista, ihmissuhdekeskeisistä leikeistä. Tämä on kuitenkin vain karkea jaottelu: tärkeintä on tuntea lapsen tapa toimia ja lähteä liikkeelle siitä, Sinkkonen sanoo.
– Muun muassa klassiset lautapelit ovat hyvä lahjavaihtoehto. Esimerkiksi Afrikan tähteä pelatessaan lapsi on aikuisen kanssa aivan tasaveroinen, sillä kummankin mahdollisuudet voittaa ovat yhtä suuret. Lapsi oppii voittamisen riemua ja häviön sietämistä, ja samalla harjaantuu rahojen laskemisessakin.
Entäs ne tietokonepelit?
Kaupat ovat täynnä eri-ikäisille lapsille tarkoitettuja tietokonepelejä. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen ei kuitenkaan suosittele niitä ensimmäiseksi joululahjavaihtoehdoksi. Lasten keskeneräinen keskushermosto on altis riippuvuuksille ja tietokonepelit ovat nimenomaan koukuttavaa ajanvietettä.– Elektronisten pelien pelaamiseen käytettävä aika ja pelien koukuttavuus ovat kasvaneet huolestuttavasti. Lapset saattavat kiristää vanhempiaan lupaamalla, että syövät lautasensa tyhjäksi, jos saavat lisää peliaikaa. Tai vanhemmat voivat lahjoa lapsen tekemään jotain lupaamalla lisäaikaa. Tästä lapsi oppii aivan vääriä asioita, Sinkkonen sanoo.
Sinkkonen ei laita lasten tietokonepelejä kokonaan pannaan, mutta suosittelee selvittämään tarkkaan, millainen peli on kyseessä, ja mitä lapsen päässä liikkuu hänen pelatessaan.
– Peleissä on ikärajat ihan syystä. Lapsen on saatava olla lapsi eivätkä vanhemmat saa tunkea hänelle vanhemmille lapsille tarkoitettuja leluja.
