Äskettäin MTV:n uutisista saatujen tietojen mukaan kansainväliset rahoittajat ovat EU:n taholta antaneet 2,2 miljardia euroa Suomen teollistamishankkeisiin viime vuonna. Kuitenkin samoihin aikoihin Suomen päättäjien luottamus hankkeiden kannattavuuteen on vähättelevä ja jopa heikkoa Teknologiabarometrin mukaan. Tuotteiden kehitys vaatii aina aikaa ja kärsivällisyyttä myös rahoittajilta. Loistavia esimerkkejä tarjoavat lääketeollisuuden suuret yhtiöt, joissa on sitouduttu lääkkeiden kehittämiseen vanhenevalle Euroopalle.
Mittavien investointien ja tutkimusohjelmien suoranainen alasajo on myrkkyä aluetaloudellisessa mielessä. Kilpailuasemien menettäminen ei ole kansantalloudellisesti järkevää ja kilpailukykyä on siis vahvistettava tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseksi.
Järviseudella on muutamia yrityksiä, jotka ovat lähteneet hakemaan kasvua niin ostamalla kotimaisia yrityksiä kuin alkamalla pyrkimään vientimarkkinoille. Tätä kehitystä on syytä vahvistaa, jotta meillä olisi työpaikkoja ja hyvinvointia tarjolla myös tuleville sukupolville.
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun rooli voi olla merkittävä. Se järjestää erilaisia kursseja ja koulutusta niin nykyisille kuin tuleville yrittäjille. Viimeksi on ollut menossa Ruotsin vientikaupan kurssi kasvuhakuisille yrityksille. Apua saa rahoitushakemuspapereiden täyttämiseen asti.
Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen asemaa on syytä parantaa. Ammatit ovat muuttumassa seuraavien 20 – 30 vuoden kuluessa. Kurssien ja koulutuslinjojen mielenkintoa herättävään sisältöön pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Oppilailta vaaditaan kekseliäisyyttä ja yrittäjähenkisyyttä. Järviseudun Ammatti-instituutin koulutussupistukset ovat vakava uhka koko alueen tulevaisuudelle. Päättäjät ja alueen toimijat tuntevat vakavaa huolta siitä, kuinka asiaan vastataan.
