NYT KANNATTAA VAROA SORKKAELÄIMIÄ !

1
Hirvet meinasivat aiheuttaa oikein kolarisuman valtatie 18:lla. Rekkakuski ja muut autoilijat olivat valppaana ja vahingoilta säästyttiin. (Kojelautakamerakuva:Pentti Hautala)

PENTTI HAUTALA
Maakunta

Toissa syksynä 500-kiloinen hirvi loikkasi puskasta autoni konepellille ja sorkka tuli sivulasista sisään. Kuin ihmeen kaupalla me kaikki autossa olleet säästyttiin suuremmilta loukkantumisilta.

Lääkärin tarkastuksessa kuitenkin jouduttiin käymään. Auton iso hirvi kuitenkin rusikoi romuksi. Seuraavana päivänä hirvimiehet lopettivat onnettomuuspaikan läheisyydestä pahasti loukkaantuneen hirven ja kaksi vasaa.

Mainitun tällin jälkeen olen manaillut maantien varsien raivaamattomia, aivan tien reunaan levinneitä, pusikoita. Wanhaan hyvään aikaan työtä vailla olevia työttömiä hyötyliikutettiin ajoteiden lähipuskien ja -metsien raivauksessa. Näin lisättiin työllisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi tekijöiden kunnolle ja metsänkasvulle koitui hyötyä. Kaikkiaan hommasta koitui isoa hyöty kansantaloudella ja niin se olisi tänäkin aikana.

Sen verran myöskin säikähdin mainitusta omakohtaisesti kokemastani tällistä, että ajan pienemmällä kaasulla hämärän ja pimeän aikaan kuin aikaisemmin. Kahteen vuoteen en olekaan kokenut niin sanottuja läheltäpiti tilanteitakaan.

Kunnes sitten nyt, marraskuun lopulla, kauris kiisi pajupuskasta autoni eteen. Auton automaattinen havaintokykyjärjestelmä, sekä oma paniikkijarrutus kuitenkin pelastivat kauriin. Mutta minä meinasin saada tällit liian lähellä perässäni ajaneilta. Auton kojelautakamerakin ehti tilanteeseen, ja ikuisti kuvan tien yli nopealla vauhdilla kiiruhtaneesta kavioeläimestä.

Kauriit ja peurat ovat lisääntyneet hurjasti ja nämä eläimet eivät ymmärrä varoa autoja. Tämäkin metsäkauris oli vähällä päästä hengestään ja aiheuttaa ketjukolarin, loikkaamalla vauhdilla ajotielle. (kojelautakamerakuva: Pentti Hautala)

Kauriit ja peurat ovatkin lisääntyneet monikertaisesti viimevuosina. Lisäksi ne eivät osaa varoa liikennettä lainkaan. Autojen kanssa yhteentörmäyksiä sattuukin erittäin runsaasti. Kauris on pienikokoisena myöskin paljon huonommin havaittava kuin esimerkiksi hirvi.

Nykyään myytävät tehokkaat lisävalot auttavat paljon kyllä eläimien huomaamista, mutta kaikesta huolimatta kannattaa kurvailla valpaana ja noudattaa ainakin nopeusrajoituksia. Jo kymmenen kilometrin nopeuden alentaminen esimerkiksi alle sallitusta 80 km/h:ssa varmentaa auton korin kestävyyttä ratkaisevasti muun muassa hirven kanssa törmätessä. 

Nykyisiin ”muovikeula-autoihin” aiheutaa suureen rusakkojänikseen törmääminen kalliin korjauksen. Äskeittäin erään tuttavani city-katumaasturin etupäähän juoksi rusakko.Tästä törmäyksestä koitui vakuutusyhtiön maksettavaksi nelisentuhatta euroa.
Vakuutusyhtiöiden tilaston mukaan peura-kauriskolarin keskihinta on noin 3100 euroa. Näissä vahingossa sattuu harvoin henkilövahinkoja.

Tieliikenteessä tapahtuu vuosittain noin 13 000 riistaeläinvahinkoa. Eniten niitä sattuu peurojen kanssa. Myös kauriit ovat huomattavasti yleisempiä kuin hirvionnettomuudet. Kauris-ja peurakolarit ovatkin lisääntyneet moninkertaisiksi viime vuosina. Niin on tapahtunut myöskin eläinten lukumäärässä.

Muistelen 1970-lukua jolloin iso rusakko juoksi ”kulplavolkkarini” etuosaan Alajärvellä. Autoon jäi ainostaan vähän verijälkiä ja äitimuori valmisti vielä ”vainaasta” maukkaan jänispaistin, perheen kahden seuraavan päivän herkutteluun.


 

1 KOMMENTTI

Vastaa käyttäjälle Paavo Vaan Peruuta kommentointi