Shh! Nyt hän nukkuu! – Voiko autisti nukkua koskaan kunnolla?

0
Moneen sairauteen liittyy uniongelmia, jotka vaikuttavat potilaan lisäksi hänen perheenjäseniinsä. Kun esimerkiksi lapsi vuodesta toiseen leikkii joka yö junaradalla eikä suostu mennä nukkumaan, ovat monella vitsit vähissä. THL:n erikoistutkija Juulia Paavonen kertoo, ettei eritysryhmien unettomuuden syitä tiedetä täysin, mutta nukkumista voidaan kuitenkin helpottaa monella keinolla.

Uniongelmat ovat olleet tuttuja viimeisen kymmenen vuoden ajan Rannanjärven perheessä. Perheen nyt 10-vuotias Jouko-poika sairastaa autismia, eikä hän ole koskaan nukkunut pitkiä yöunia.

– Meillä nukkumaanmenon sijaan ongelmana on ollut se, että Jouko heräsi 8–10 kertaa yön aikana. Hän ryhtyi leikkimään keskellä yötä ja herätti muunkin perheen, äiti Pirjo Rannanjärvi kertoo.

Rannanjärven perhe on kokeillut lukemattomia nukkumista helpottavia apuvälineitä, mutta äiti ehti jo asennoitua siihen, ettei perheessä ikinä nukuttaisi hyvin.

– Viime syksynä saimme Joukon vuoteeseen erityislapsille kehitetyn patjan, ja siitä asti poika on nukkunut kunnolla täydet kahdeksan tuntia. Vaikka hän herääkin joskus kesken unien, jatkaa hän nukkumista eikä enää rupea leikkimään junaradalla tai herätä muuta perhettä.

Monella erityisryhmällä on uniongelmia

Autistilapsista noin 60–80 prosenttia kärsii uniongelmista. Heidän lisäkseen nukkuminen saattaa olla haasteellista myös esimerkiksi Parkinsonin tautia, syöpää, dementiaa, nivelrikkoa tai osteoporoosia sairastaville henkilöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Juulia Paavosen mukaan uniongelmat ovat neuropsykologisissa sairauksissa tavallisia, mutta niiden syytä ei vielä toistaiseksi tiedetä kunnolla.

– Syinä saattavat olla muun muassa nukkumiseen liittyvät pelkotilat ja painajaisunet sekä muut sosiaaliset ongelmat, Paavonen kertoo.

Pitkäaikainen unenpuute voi mahdollisesti vaikuttaa lapsen kehitykseen, mutta selvää näyttöä siitä ei vielä ole. Lähinnä vaikutukset näkyvät seuraavana päivänä.

– Lyhytaikaisen unenpuutteen vaikutukset näkyvät seuraavana päivänä, kun lapsi ei jaksa leikkiä, vaan on väsynyt, ahdistunut, masentunut, ärsyyntynyt tai riitelyherkkä, Paavonen kuvailee.

Uneen vaikuttaa monta asiaa

THL:n lasten ja nuorten mielenterveysyksikön erikoistutkija Paavonen toteaa, että lasten nukkumista voivat edesauttaa säännöllinen vuorokausirytmi ja nukkumaanmenoaika, rauhalliset iltarutiinit sekä aikuisten päätäntävalta lapsen nukkumisesta. Nukkumisongelmien avuksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden sopivuus on yksilöllistä.

– Kunnon yöunia edesauttavat muun muassa hyvä vuode, miellyttävät petivaatteet, raikas huoneilma, siisteys ja puhtaus. Patjan rooli saattaa korostua erityisesti silloin, kun jokin sairaus vaikeuttaa nukkumista, toteaa erilaisia apuvälineitä maahantuovan PT-keskuksen toimitusjohtaja Pekka Meronen.

Euroopassa tehdyssä unitutkimuksessa tutkittiin 75 000 uniongelmista kärsivää henkilöä, jotka nukkuivat heidän tarpeilleen kehitetyillä patjoilla.

– Erityisryhmille kehitetyn patjan mikrostimulaatiorakenne rauhoittaa ja parantaa unenlaatua. Esimerkiksi tutkituista erityislapsista 66 prosenttia nukkui selvästi paremmin. Muissa ryhmissä unenlaadun parantumisen lisäksi myös selkäkivut vähentyivät. Paremman unen myötä henkilöt olivat selvästi valppaampia ja pirteämpiä. Osa pystyi jättämään lääkkeet kokonaan pois, Meronen kertoo.

Arki helpottui

Rannanjärven perheessä pidentyneet yöunet näkyvät monella tavalla. Äiti on onnellinen siitä, että jaksaa olla pirteä ja energiaa jää arjenpyörittämiseltä myös muihin asioihin, kuten rakkaaseen sisustusharrastukseen.

– Olemme kaikki pirteitä, ja jaksamme nauttia täysillä arjesta, josta onkin tullut helppoa. Itse olen voinut palata vuorotyöhöni sairaalaan, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Nyt Jouko on pirteä ja jaksaa opiskella sekä puuhastella kotona koulupäivän jälkeen, Pirjo Rannanjärvi kertoo.

Herranen lounas maaliskuu700x

JÄTÄ KOMMENTTI