Kuortaneen Lions Club ry jatkaa ja pitää yllä kuurtanelaista tervanpoltto-osaamista kotipitäjässään. Kolmen vuoden välein suoritettava tervahaudan kokoaminen ja poltto ajoitettiin tänäkin vuonna Kuortaneen Kuhinat -kesämarkkinoiden kalenteriin. ”Nokiottien” perinne velvoittaa. Tervasiirana eli hautamestarina, tervanpolton päällysmiehenä, kuten monesti aikaisemminkin, toimii Rauno Laitila.
– Haudalla pitää olla tietty määrä vartijoita ympäri vuorokauden.
– Tervahaudan keskellä oleva paalu on nimetty ”kynäksi”. Se kertoo missä on rakennelman keskikohta, ettei tuuli siirrä hautaa eri kohtaan kuin alunperin piti. Paalullakin on siis oma vissi tarkoitus.
– Tervahaudassa tarvittava raaka-aine eli puut tulevat lähialueelta.
Haastattelu on tehty 19.7.2019 (Johanna Yli-Kaatiala)
(Klikkaa ääninauhan nuolta ja kuuntele Rauno Laitilan kertomus)
Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä.
Jo 1600-luvulla tervanpoltto muodosti kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. 1700-luvun puolivälissä alkoi todellinen tervanpolton valtakausi. Tällöin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1 000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25 000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta. Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa.
(Lähde: Wikipedia)
