Perinteisten häkkikanaloiden kieltämisen myötä lattiatuotannon osuus kananmunantuotannosta on lisääntynyt.
Tilankäytön tehokkuutta lattiakanaloissa voidaan lisätä kerrosritiläjärjestelmillä, joiden avulla voidaan kasvattaa kanojen määrää rakennuksessa. Kerroslattiakanalat ovatkin yksikkökooltaan selvästi yksitasoisia lattiakanaloita suurempia.
Tuottajat ovat olleet pääosin melko tyytyväisiä kerroslattiakanalaan tuotantoympäristönä. Kerroslattiakanalassako tulevaisuus –hankkeessa tehdyssä selvityksessä myönteisiä kokemuksia olivat munien hyvä laatu, lattiamunien vähäinen määrä ja työn helpottuminen. Moni piti kerroslattiatuotantoa tulevaisuuden tuotantotapana.
Haasteitakin on: miten kanat oppivat nousemaan ritilätasoille ja käyttämään järjestelmää, lattiamuninnan hallinta ja suuremmat riskit häiriökäyttäytymisen puhkeamiseen. Osalla tiloista on ollut työtä kanojen opettamisessa laitteistoihin kanalaan tulon jälkeen. Nuorikkojen kasvatus vastaavanlaisessa ympäristössä on tärkeää järjestelmään oppimisen kannalta, mutta myös kerroslattiakanalan rakenteilla on merkitystä. Lattiamuninta oli kuitenkin suurimmalla osalla ollut varsin pientä, tyypillisesti noin yhden prosentin tasolla keskimäärin muninnan aikana.
Työympäristönä kerroslattiakanala on kerrosrakenteista johtuen haasteellisempi kuin yksitasoiset lattiakanalat. Kanalan tarkastaminen voi edellyttää kiipeilyä laitteistossa, ja lattiamunien keruu laitteistojen alta on työläämpää. Laitteistojen puhdistustyötä erien välillä pidettiin usein hankalana matalien rakenteiden ja ahtaiden rakojen vuoksi. Vaikka lanta poistetaan ritilätasojen alta lantamatoilla säännöllisesti, pehkua kertyy lattiatasolle. Pehkua on poistettava lattialta jo tuotantokauden kuluessa, jotta paksu kerros ei houkuttelisi lattiamunintaan. Työ tehdään yleensä lapiotyönä, mutta yhdellä tilalla oli otettu avuksi työnnettävä lumilinko.
Valaistuksen toteuttamisessa on kerroslattiakanaloissa erilaisia ratkaisuja. Useimmissa kanaloissa perusvalaistus oli vielä toteutettu hehkulampuilla, mutta myös loisteputkia ja led-kierrekantalamppuja oli käytössä. Kerrostasojen valaistukseen käytettiin yleensä led-nauhavalaisimia.
Kerroslattiakanaloiden teknologiaratkaisuita, toiminnallisuutta, työnkäyttöä ja käytännön kokemuksia tutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Suomen siipikarjaliiton, Eviran ja TTS tutkimuksen yhteisessä ”Kerroslattiakanalassako tulevaisuus?” –hankkeessa (2009-2011).
Kerroslattiakanala munivien kanojen tuotantoympäristönä. TTS:n tiedote, Maataloustyö ja tuottavuus 7/2011 (634). 12 s.
Tiedotteen voi ostaa TTS:n verkkokaupasta www.ttskauppa.fi
