Tutkimus | Kolmas sektori ei täytä työelämän laatuodotuksia

0
Maailmalta on saatu tuloksia, joiden mukaan kolmannen sektorin työntekijät ovat työhönsä erityisen tyytyväisiä. Toisin on Suomessa. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kolmannen sektorin työntekijät kokevat työnsä laadun monilla ulottuvuuksilla heikommaksi kuin muilla sektoreilla koetaan. Työsuojelurahasto rahoitti laajaa tutkimusta.

Organisaatioiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja työorganisaatioiden matalan hierarkiarakenteen on oletettu esimerkiksi joustavoittavan työjärjestelyjä. Myös Suomessa kolmannen sektoreiden työntekijät pystyvät muita itsenäisemmin hoitamaan tehtävänsä ja järjestelemään työaikansa. Silti he voivat käyttää työssä luovuuttaan muita työntekijöitä vähemmän.

Kolmannella sektorilla sekä työsuhteen pysyvyys että työn sisällöt ja määrät ovat epävarmempia kuin muilla sektoreilla. Lisäksi kolmannen sektorin työntekijät kokevat muita enemmän aikapaineita.

Muilla sektoreilla parempi työtyytyväisyys

Suomessa kolmannen sektorin työntekijät ovat useilla työtyytyväisyyden mittareilla arvioituina tyytymättömämpiä työhönsä kuin julkisen tai yksityisen sektorin työntekijät. Matala työtyytyväisyys voidaan siten nähdä ainakin osin seurauksena ongelmallisesta työelämän laadusta.

Kolmannen sektorin työntekijät kokevat selvästi muita useammin myös työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmallisena. Keskeisimmät syyt ovat kolmannen sektorin epäsosiaaliset työajat, kiire ja kokemus työn ennakoimattomuudesta.

Kolmannella sektorilla työntekijät arvostavat kuitenkin myös työn yleishyödyllistä ulottuvuutta. Tämä lisää koettua työn imua.

Vapaaehtoisuus törmää rakenteisiin

Vapaaehtoiset voivat olettaa palkkatyöntekijöiltä vapaaehtoisuuden eetosta. Toisaalta organisaatiot ovat joutuneet kilpailutilanteeseen, joka pakottaa ne tehostamaan toimintaa. Nämä seikat tuovat työrooleille ristiriitoja. Rahoituksen lyhytjänteisyys ja projektityöt vähentävät toiminnan ennustettavuutta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa saadut tulokset viittaavat siihen, että kansalaisyhteiskunnan logiikalla organisoituneet järjestöt yhä useammin toimivat palvelutuottajina julkisen sektorin hankintaketjussa, mikä voi heikentää työelämän laatua.

Johtamista kehitettävä, hallintoa tutkailtava

Tulosten mukaan työ rasittaa kolmannella sektorilla erityisesti johtajia ja heitä, jotka tekevät paljon yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Kolmannella sektorilla työn organisointi koetaan selvästi muita työmarkkinoita useammin ongelmana. Niinpä työntekijät kolmannella sektorilla muita useammin harkitsevat työpaikan vaihtoa.

Kolmas sektori: viisi prosenttia työvuosista

Tilastokeskuksen yritysrekisteristä tilatun erillisajon mukaan vuonna 2011 kolmannella sektorilla tehtiin palkkatyötä noin 77 000 henkilötyövuotta. Tämä merkitsee viittä prosenttia koko kansantalouden henkilötyövuosista.

Kolmannella sektorilla palkkatyö on 1990-luvun laman jälkeen kasvanut noin 70 prosenttia. Samalla työnantajina toimivien järjestöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Järjestöissä tehtyjen henkilötyövuosien kasvu on jatkunut viime vuosiin asti, paitsi vuosina 2006–2007.

Herranen lounas maaliskuu700x

JÄTÄ KOMMENTTI