TUTKIMUS | Yleinen asevelvollisuus puolustuksemme suurin vahvuus

0
Reservipoliisin vahvuudeksi on kaavaitu 2.000 - 3.000 henkilöä. (Kuva: Puolustusvoimat)

Kantar TNS selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä maanpuolustuksesta. Yleinen asevelvollisuus koetaan tutkimuksen mukaan puolustuksemme tärkeimmäksi vahvuudeksi.

 

Kantar TNS Oy:n 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana tehdyn tutkimuksen mukaan hieman yli 60 prosenttia suomalaisista pitää yleistä asevelvollisuutta Suomen maanpuolustuksen tärkeimpänä, yksittäisenä vahvuutena. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi vaihtoehtoa kuudesta mahdollisesta. Toiseksi tärkeimmäksi vahvuudeksi osoittautui sotilaallinen yhteistyö (37 %) muiden valtioiden kanssa. Kansainvälisen sotilasyhteistyön merkitys oli viime vuoteen verrattuna kasvanut selvästi eli seitsemällä prosentilla.

Maanpuolustustahdon merkitys puolustuksemme vahvuuteena on suomalaisten mielestä laskenut mutta toisaalta reservin suuri määrä ja maanpuolustustyö nähdään nyt entistä tärkeämpinä. Kolmannes suomalaisista oli tutkimuksessa sitä mieltä, että maanpuolustustahto on tärkeä puolustuksen kannalta, joka oli peräti 11 prosenttia pienempi luku kuin viime vuonna. Yhä useampi painottaa nyt kuitenkin reserviläisten suuren määrän ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä puolustuksemme osatekijöinä.

On kiinnostavaa huomata, että yleinen asevelvollisuus nähdään vahvuudeksi mutta toisaalta reserviläisten suurta määrää ja erittäin laajaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ei niinkään sellaiseksi koeta. Uskon tämän kertovan eniten siitä, ettei puolustusjärjestelmäämme eikä varsinkaan siihen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja -koulutusta kunnolla tunneta, vaikka tutkimuksen valossa olemmekin menossa oikeaan suuntaan, toteaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Nuoret kaupunkilaiset ovat useammin kansainvälisen sotilasyhteistyön kannalla, kun taas keskimääräistä useamman varttuneen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvan suomalaisen mielestä yleinen asevelvollisuus muodostaa puolustuksemme keskeisen tukijalan. Vaikka moni nuorempikin on tätä mieltä, heistä useampi kuitenkin korostaa muiden valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

Jäsenet luottavat enemmän omiin voimavaroihin

Myös Reserviläisliiton jäsenkyselyssä yleinen asevelvollisuus koettiin tärkeimmäksi maanpuolustuksen vahvuudeksi. Liiton jäsenistä 72 prosenttia korostaa yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä ja 47 prosenttia suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa. Reserviläisliiton jäsenten keskuudessa reserviläisten suuri määrä (33 %) ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja -koulutus (29%) nousevat kuitenkin kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä (25 %) selvästi tärkeämmiksi vahvuuksiksi.

Tämä tulos kertoo mielestäni siitä, että reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen jäsenillä on muita suomalaisia realistisempi ja ehkä vähän karumpikin käsitys maanpuolustuksen todellisuudesta. Omaa maanpuolustustahtoa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä -koulutusta pidetään reserviläisten keskuudessa tärkeämpinä kuin kansainvälistä yhteistyötä, joka ei kriisitilanteessa välttämättä realisoidu mitenkään kuten olemme historiassa monta kertaa nähneet, toteaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Reserviläisliitto tunnetuin maanpuolustusjärjestö

Reserviläisliitto osoittautui tutkimuksessa Suomen tunnetuimmaksi maanpuolustusjärjestöksi. Sen kokonaistunnettuus on nyt 67 prosenttia ja tunnettuus on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Suomen Reserviupseeriliitto on listatuista ainoa organisaatio, joka tunnetaan lähes yhtä laajasti kuin Reserviläisliitto.

Reserviläisliiton tunnettuus on kasvanut yksinomaan viimeisen vuoden aikana kymmenen prosenttia ja viimeisenä neljänä vuotena hurjat 23 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että kiinnostus toimintaamme kohtaan on kasvussa. Toisaalta olemme olleet myös paljon aiempaa aktiivisemmin mukana julkisessa keskustelussa. Puolustuspolitiikkaan liittyvälle asiantuntemukselle on myös viime vuosina ollut paljon kysyntää, Nyberg arvioi viitaten muun muassa Ukrainan tapahtumiin.

Kantar TNS:n tutkimuksen mukaan Reserviläisliiton tuntee 67 %, Suomen Reserviupseeriliiton 60 %, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen 28 %, Maanpuolustuskiltojen liiton 12 % ja Naisten Valmiusliiton 12 % sekä Maanpuolustusnaisten liiton kymmenen prosenttia suomalaisista.


Tutkimuksesta

Kantar TNS Oy:n tutkimusaineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin, joiden kokonaismäärä oli 1.002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella, ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.

Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 13.-19.2.2017 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteensa liitolle antaneille jäsenille ja vastauksia saatiin yhteensä 3.267 kappaletta.

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI