Vaikka uusin tutkimustieto kertoo, että työstressillä on luultua vähäisempi vaikutus sydäntautien synnyssä, kyse on monisyisestä terveysuhkasta. Stressi on muun muassa selkeästi masennuksen riskitekijä ja ilmeisesti yhteydessä myös diabeteksen syntyyn, sanoo professori Mika Kivimäki Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa. Hän muistuttaa, että tätä uhkaa voidaan kuitenkin torjua.
Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri työntekijäryhmissä -tutkimushankkeessa koottiin yhteen eurooppalaisia työstressitutkijoita ja tuotettiin aiempaa luotettavampaa aineistoa mm. työstressin ja keskeisten kansantautien yhteydestä. Hankkeessa käsiteltiin uudelleen kahdeksassa EU-maassa tehtyjä tutkimuksia, jossa on ollut mukana yli kaksisataatuhatta ihmistä.
Tutkimushankkeen tulosten mukaan työstressillä on siis vähäisempi vaikutus sydäntautien synnyssä kuin aiemmin on uskottu. Yhteys on toki olemassa, esimerkiksi väärät elintavat rassaavat sydäntä enemmän, mutta stressi taas voi usein olla näiden epäterveellisten valintojen taustalla.
– Työstressin vaikutus masennuksen syntyyn on sen sijaan hyvin selvä ja tutkijoita kiinnostaa jatkossa selvittää tarkemmin myös stressin yhteys esimerkiksi diabetekseen tai muistisairauksiin”, sanoo Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston professori Mika Kivimäki, eurooppalaisen tutkimushankkeen vastuututkija.
Kun työstressin ja terveyden yhteyksiä on pystytty todentamaan, voidaan niiden pohjalta koota keinoja torjua tätä terveysuhkaa.
– Esimerkiksi oman sydäntautiriskin voi onnistuneimmillaan jopa puolittaa noudattamalla terveitä elintapoja eli lisää liikuntaa, painoa alas, tupakka pois ja alkoholia vain kohtuudella, Kivimäki neuvoo. Samansuuntaista tukea voidaan miettiä myös työpaikalla, vaikkapa työjärjestelyin ja työympäristöä parantamalla.
Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri työntekijäryhmissä -tutkimushankkeessa yhdistettiin kaikkiaan 19 kohorttitutkimusta kahdeksasta EU-maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Belgia, Englanti, Ranska ja Tanska. Suuren aineiston avulla tutkijoiden oli mahdollista tunnistaa sairastumisvaarassa olevia työntekijäryhmiä sekä tekijöitä, jotka voivat vähentää työstressin haittavaikutuksia. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
