Viikon kuvat | Perhossa käyskentelevät harvinaiset peurat

0
Metsäpeuroja Perhossa (Kuva: Ilkka Koskela)

"Oikeat" metsäpeurat liikkuvat useamman eläimen tokissa Suomenselän salomailla ja pelloilla ( Kuva : Ilkka Koskela )
Suomenselän metsäpeurakanta on tuotu siirroksina Kuhmosta.

Salamajärven kansallispuiston alueelle siirrettiin 10 metsäpeuraa vuosina 1979-1980 erillisen kannan synnyttämiseksi siltä varalta, että Kuhmossa metsäpeurakantaa kohtaisi odottamaton tuho.

Suomenselän osakanta, parhaimmillaan noin 1400 yksilöä (2006) on ollut maamme runsain, mutta näyttää nyt kääntyneen laskuun. Vuonna 2009 kanta oli reilut 1 000 yksilöä (RKTL).

Jo aikaisemmin ovat laskuun kääntyneet myös Ruunaan ja Ähtärin pienet osakannat.

Suomenselän, Kuhmon, Ähtärin, Ruunaan ja Venäjän Karjalan metsäpeurakannat ovat ainoita maailmassa, eläintarhoja lukuun ottamatta.

Tiesitkö, että suurin osa Suomenselän metsäpeuroista talvehtii Pohjanmaan puolella mm. Perhossa, Alajärvellä, Vimpelissä, Halsulla, Lestijärvellä ja Sievissä.

Vasomisaikaan ja kesälaitumella on Keski-Suomen puolella arviolta noin 500 metsäpeuraa Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen, Multian ja Saarijärven alueella, talvella taas lähinnä vain Kyyjärvellä.

Suomenselällä on vuoteen 2009 saakka metsästetty satoja metsäpeuroja.

Vuosina 1998-2007 ammuttiin Pohjanmaalla 541 metsäpeuraa, ja Keski-Suomessa 39. Esimerkiksi pyyntikaudella 2004-2005 myönnettiin Pohjamaalla ja Keski-Suomessa yhteensä 128 tappolupaa, seuraavana pyyntikautena 122 lupaa, ja kaudelle 2006-2007 138 tappolupaa. Luvista pääosa on käytetty. Vielä vuonna 2009 Pohjanmaalle myönnettiin muutama kymmen tappolupaa. Keski-Suomen puolella kaadettiin vielä vuonna 2008 metsäpeuroja 9 (haettiin 17 kaatolupaa). Vuonna 2009 ei Keski-Suomessa myönnetty enää metsäpeuran kaatolupia (haettiin 36 lupaa).

Metsäpeuran hoitosuunnitelman (2007) mukaan Suomenselän osakantaa pyritään kasvattamaan siten, että välitavoitteena saavutetaan vähintään 1 700 yksilön taso.

Kannankasvu on siis kuitenkin pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. Metsästys on kohdistunut tähän mennessä pääasiassa hirvaisiin (69 % hirvaita aikuissaaliissa). Jos metsästysverotus jatkuu vastaavanlaisena, onkin suurena uhkana, että kannan sukupuolirakenne ei tule säilymään tavoitteeksi asetetusti luonnonmukaisena.

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto / Keski-Suomen piiri

Komeita sarvipäitä laiduntamassa Perhon Oksakosken ja Peltokankaan välisessä maastossa ( Kuva: Ilkka Koskela ) Suurenna kuvia klikkaamalla!

Metsäpeurojen laidunnusintensiteetti vaihtelee. Jotkut

kesälaitumille vaelluksen aikana.

laumat voivat käydä samalla pellolla useita päiviä tai

jopa viikkoja peräkkäin. Käynnit jaksottuvat yleensä aamu-

ja iltapäiville. Laumojen koko vaihtelee muutamista

yksilöistä aina useiden kymmenien eläinten tokkiin

(Bisi ym. 2006). Suurimmissa yhtenäisissä pelloilla laiduntaneissa

tokissa on havaittu yli 200 metsäpeuraa.

Toisaalta näin suuria laumoja tavataan yleensä vain

keskitalvella, kun lumipeite alkaa olla paksuimmillaan

ja kun metsäpeurat alkavat kokoontua talvialueille. Kun

lumen määrä kasvaa riittävän suureksi, metsäpeurat lopettavat

pelloilla käynnin kokonaan ja siirtyvät metsiin

kaivamaan jäkälää. Syyskaudella peltolaidunnusta tapahtuu

yleensä talvilaidunvaelluksen aikana (lokakuu–

tammikuu) ja vastaavasti keväällä huhti–kesäkuussa

Lähde: Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma/Maa- ja metsätalousministeriö 9/2007

Metsäpeurat muistuttavat huomattavan paljon lajitoveriaan poroa. Joten sen näkeminen lumisessa kotoisessa maastossa, tuo mieleen välittömästi joulun. (Kuva: Ilkka Koskela)

Kiitoksia Ilkalle jutusta ja todella upeista kuvista!

PTV mansikkasumppa1

JÄTÄ KOMMENTTI