Suomenselän metsäpeurakanta on tuotu siirroksina Kuhmosta.
Salamajärven kansallispuiston alueelle siirrettiin 10 metsäpeuraa vuosina 1979-1980 erillisen kannan synnyttämiseksi siltä varalta, että Kuhmossa metsäpeurakantaa kohtaisi odottamaton tuho.
Suomenselän osakanta, parhaimmillaan noin 1400 yksilöä (2006) on ollut maamme runsain, mutta näyttää nyt kääntyneen laskuun. Vuonna 2009 kanta oli reilut 1 000 yksilöä (RKTL).
Jo aikaisemmin ovat laskuun kääntyneet myös Ruunaan ja Ähtärin pienet osakannat.
Suomenselän, Kuhmon, Ähtärin, Ruunaan ja Venäjän Karjalan metsäpeurakannat ovat ainoita maailmassa, eläintarhoja lukuun ottamatta.
Tiesitkö, että suurin osa Suomenselän metsäpeuroista talvehtii Pohjanmaan puolella mm. Perhossa, Alajärvellä, Vimpelissä, Halsulla, Lestijärvellä ja Sievissä.
Vasomisaikaan ja kesälaitumella on Keski-Suomen puolella arviolta noin 500 metsäpeuraa Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen, Multian ja Saarijärven alueella, talvella taas lähinnä vain Kyyjärvellä.
Suomenselällä on vuoteen 2009 saakka metsästetty satoja metsäpeuroja.
Vuosina 1998-2007 ammuttiin Pohjanmaalla 541 metsäpeuraa, ja Keski-Suomessa 39. Esimerkiksi pyyntikaudella 2004-2005 myönnettiin Pohjamaalla ja Keski-Suomessa yhteensä 128 tappolupaa, seuraavana pyyntikautena 122 lupaa, ja kaudelle 2006-2007 138 tappolupaa. Luvista pääosa on käytetty. Vielä vuonna 2009 Pohjanmaalle myönnettiin muutama kymmen tappolupaa. Keski-Suomen puolella kaadettiin vielä vuonna 2008 metsäpeuroja 9 (haettiin 17 kaatolupaa). Vuonna 2009 ei Keski-Suomessa myönnetty enää metsäpeuran kaatolupia (haettiin 36 lupaa).
Metsäpeuran hoitosuunnitelman (2007) mukaan Suomenselän osakantaa pyritään kasvattamaan siten, että välitavoitteena saavutetaan vähintään 1 700 yksilön taso.
Kannankasvu on siis kuitenkin pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. Metsästys on kohdistunut tähän mennessä pääasiassa hirvaisiin (69 % hirvaita aikuissaaliissa). Jos metsästysverotus jatkuu vastaavanlaisena, onkin suurena uhkana, että kannan sukupuolirakenne ei tule säilymään tavoitteeksi asetetusti luonnonmukaisena.
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto / Keski-Suomen piiri
Metsäpeurojen laidunnusintensiteetti vaihtelee. Jotkut
kesälaitumille vaelluksen aikana.
laumat voivat käydä samalla pellolla useita päiviä tai
jopa viikkoja peräkkäin. Käynnit jaksottuvat yleensä aamu-
ja iltapäiville. Laumojen koko vaihtelee muutamista
yksilöistä aina useiden kymmenien eläinten tokkiin
(Bisi ym. 2006). Suurimmissa yhtenäisissä pelloilla laiduntaneissa
tokissa on havaittu yli 200 metsäpeuraa.
Toisaalta näin suuria laumoja tavataan yleensä vain
keskitalvella, kun lumipeite alkaa olla paksuimmillaan
ja kun metsäpeurat alkavat kokoontua talvialueille. Kun
lumen määrä kasvaa riittävän suureksi, metsäpeurat lopettavat
pelloilla käynnin kokonaan ja siirtyvät metsiin
kaivamaan jäkälää. Syyskaudella peltolaidunnusta tapahtuu
yleensä talvilaidunvaelluksen aikana (lokakuu–
tammikuu) ja vastaavasti keväällä huhti–kesäkuussa
Lähde: Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma/Maa- ja metsätalousministeriö 9/2007
Kiitoksia Ilkalle jutusta ja todella upeista kuvista!
