Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa varmuutta esimiesasemaan ja avaa uusia ovia. Markku Sippolalle opiskelu on elämäntapa. Mahdollisuutta lähteä opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei tarvinnut harkita kauaa.
Markku Sippola, 51, opiskeli Satakunnan ammattikorkeakoulussa automaatioteknologian koulutusohjelmassa tekniikan ylemmän AMK-tutkinnon ja valmistui helmikuussa 2011.
Sippola kertoo, että ammattikorkeakoulun perustutkintoon verrattuna kursseilla sukelletaan syvemmälle aiheeseen. Myös ryhmätöitä on enemmän ja opinnäytetyö on laajempi.
– Koulutus avaa uusia ovia ja aivan varmasti sillä on työllistävä vaikutus. Opinnoista saa myös varmuutta esimiesasemaan tai asiantuntijatehtäviin.
Sippola valmistui Satakunnan ammattikorkeakoulusta ensimmäisen kerran vuonna 2001 automaatio- ja kunnossapitotekniikan koulutusohjelmasta. Sippola työskenteli perustutkinnon suorittamisen aikana ABB:llä. ABB:n palvelupäällikkönä karttui myös tarvittava kolmen vuoden työkokemus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakemista varten.
Opiskelua työn ohessa
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on mahdollista hakea, kun perustutkinto ammattikorkeakoulussa on suoritettu ja työkokemusta on karttunut kolmen vuoden ajalta.
Opinnot kestävät tavallisesti 1,5-2 vuotta. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Ylempi AMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toteutetaan monimuoto-opiskeluna niin, että opiskelu on mahdollista työn ohessa.
Kesken ylempiä AMK-opintoja Sippola vaihtoi työpaikkaa Winnovalle opettamaan tulevia laivasähkömiehiä. Uuden työn ohessa hän aloitti opinnot myös Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa saadakseen opettajan pätevyyden, jonka uusi työpaikka velvoitti suorittamaan.
– Työnantajan tuki opinnoille on tärkeää, kun opiskelee työn ohessa, Sippola painottaa.
Sippolalla on käynyt tuuri, sillä työnantaja maksaa palkkaa myös opiskelupäiviltä ja tehtäviä on mahdollisuus tehdä työajalla. Esimerkiksi viime keväänä lähiopetustunteja kertyi 100. Sippola ei kuitenkaan ole kokenut opiskelua liian rankaksi, vaikka välillä illat venyvät pitkiksi.
– Koulutus kannattaa aina, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, Sippola kannustaa.
