Ähtävänjoen jokihelmisimpukoiden tämän vuoden lisääntymisodotukset ovat Konnevedellä

0
150 Ähtävänjoen raakkua ova telpymässä Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.

Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntyminen on häiriintynyt Ähtävänjoella jo kolmatta vuotta peräkkäin. Nyt toiveet uudesta raakkusukupolvesta on siirretty Jyväskylän Konneveden tutkimusasemalla hoidossa oleviin Ähtävänjoen raakkuihin.

 

Jokihelmisimpukat ovat keskiössä EU:n Life-rahoitteisessa FRESHABIT-hankkeessa, jonka yhtenä kohdevesistönä on Ähtävänjoki. Ähtävänjoella raakkujen tutkimusta on tehty jo yli 30 vuotta ja kanta on tänä aikana taantunut huomattavasti. Nyt elossa olevat yksilöt ovat vanhoja, yli sata vuotiaita ja paikoin erittäin huonokuntoisia.

Hankkeessa on tavoitteena kerätä naarassimpukoiden glokidioita ja lähettää ne Norjan Bergeniin kasvatettavaksi herkimmän elinvaiheensa yli. Tämän jälkeen ne siirretään takaisin kotijokeensa muodostamaan uutta jokihelmisimpukkasukupolvea. Alun perin glokidiot oli tarkoitus kerätä Ähtävänjoen yksilöistä, mutta viime vuoden epäonnistuneen lisääntymisen vuoksi noin 150 raakkua päätettiin siirtää elpymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Tutkimusten perusteella näistä elvytystoimista on saatu lupaavia tuloksia. Nyt glokidioiden kerääminen on keskitetty Konneveden yksilöihin, joiden on havaittu voivan selvästi paremmin vuoden hoitojakson jälkeen. Mikäli lisääntyminen ei Konnevedellä tänä vuonna onnistu, simpukoille on varattu vielä toinen hoitovuosi tutkimusasemalla. Hoitojakson jälkeen aikuiset yksilöt siirretään takaisin Ähtävänjokeen.

Syytä lisääntymisen epäonnistumiseen ei tiedetä varmasti. Siihen vaikuttaa todennäköisesti sekä yksilöiden iäkkyys ja huono kunto sekä ympäristöolosuhteet. Lisääntyminen ei ole enää onnistunut tuottamaan nuoria yksilöitä jokeen. Raakun glokidiotoukat loisivat tutkimusten mukaan vaelluslohien kiduksissa ja isäntäkalojen puuttuessa ei uusia kantoja synny. Myös runsas kiintoaines ja vesistöjen happamuus ovat merkittävä haitta nuorien simpukoiden selviämisen kannalta. Ennusteiden perusteella raakkuja ei pian enää tavata Ähtävänjoella, joten elvytystoimet tulevat tarpeeseen lajin säilyttämiseksi

Raakkukartoituksia on kesällä tehty Ähtävänjoen lisäksi Pohjanmaan jokien toisessa kohdevesistössä Lapväärtin-Isojoella, josta ei kartoitusten perusteella löytynyt uusia kantoja. Koska Konneveden tutkimusaseman hoidosta on saatu hyviä tuloksia, aiotaan myös Lapväärtin-Isojoen raakkuja siirtää elpymään asemalle tämän syksyn aikana.

Herranen lounas maaliskuu700x

JÄTÄ KOMMENTTI