ELY | Tienpitäjä on varautunut tulevaan talveen – toivottavasti tienkäyttäjäkin

0
Ulkolainen raskasliikenne saadaan vihdoin, eurooppalaiseen tyyliin, tiestön ylläpitokustannuksia jakamaan (Arkistokuva)

Sään kylmentyessä tienkäyttäjien kannattaa varautua paikoin liukkaisiin ajokeleihin sekä ensilumien tuloon. ELY-keskus muistuttaa tienkäyttäjiä siitä, että kesäkeliä vastaavia olosuhteita ei voida talvikaudella saavuttaa edes päätieverkolla, minkä vuoksi autoilijoiden vastuu liikenteessä korostuu. Ajonopeudet ja turvaetäisyydet tulee sopeuttaa kulloinkin vallitsevan kelin mukaan.

Sateisesta syksystä huolimatta pahimmalta syyskelirikolta on toistaiseksi vältytty ja painorajoitusten asettamistarve on ollut vähäistä. Sorateiden kunnossapitoa jatkuvat sekä paikoin runsaatkin vesisateet ovat vaikeuttaneet huomattavasti. Tulevat viikot näyttävät, joudutaanko raskaiden kuljetusten liikennöintiä soratiestöllä rajoittamaan.

Talvihoidon laatutasoon vaikuttaa tien toiminallinen luokka ja liikennemäärä

Maantiet on jaettu tienkäytön ja käytettävissä olevan rahoituksen perusteella viiteen eri talvihoitoluokkaan, jotka määrittelevät tienhoidon tason ja sen, kuinka nopeasti toimenpiteet tehdään. Töitä tehdään vuorokaudenajasta riippumatta.

Ylimpiin talvihoitoluokkiin kuuluvat vilkasliikenteiset päätiet. Näillä teillä käytetään liukkaudentorjunnassa suolaa hiekoituksen ohella läpi talven. Toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti, kun tarvetta ilmenee. Niinpä polanteita ei juuri pääse muodostumaan.

Muulla päätieverkolla sekä vilkkailla seutu- ja yhdysteillä käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa hiekkaa. Suolaa käytetään vain syksyllä sekä keväällä ja aivan poikkeustapauksissa keskitalvella. Toimenpideajat ovat hieman pidemmät kuin ylimmissä luokissa. Tien pinta on liikennemäärästä ja talven säästä riippuen osittain paljas, polannekaistainen tai kokonaan lumipolanteen peittämä.

Valtaosa maanteistä kuuluu alimpiin hoitoluokkiin. Liukkauden torjuntaa tehdään karhentamalla tien pintaa sekä pistehiekoittamalla ongelmakohtia. Yhtämittaista hiekotusta tehdään ainoastaan erittäin liukkailla ”pääkallokeleillä”. Auraukseen ryhdytään muita teitä selvästi myöhemmin ja isommilla lumimäärillä. Näistä syistä johtuen tien pinta on pääosan talvesta polannepintainen ja paikoin urainen.

KATSO! Suomen tiestön talvihoitoluokat kartalla

Leutonevat talvet ja vähäliikenteisemmän tiestön heikkenevä kunto vaikeuttavat myös talvihoitoa

Varsinkin alueen länsiosissa sääolosuhteet ovat muuttuneet niin, ettei normaaleja talvikelejä juurikaan ole. Lämpötilan vaihtelusta nollan molemmin puolin aiheutuva liukkaus ja alempien talvihoitoluokkien pitkät toimenpideajat ovat johtaneet runsaisiin yhteydenottoihin Tienkäyttäjänlinjalle /p. 0200 2100 (24h) sekä muihin palautekanaviin.

Alijäähtyneiden vesisateiden lisääntyminen, ja joskus niiden paikallisuus, ovat tuoneet haasteita myös pääteiden liukkaudentorjuntaan. Viime vuosina päällysteiden ylläpitoon myönnetty rahoitus on kohdentunut pääasiassa vilkasliikenteisille valta-, kanta- ja seututeille, mikä näkyy muun tieverkon kunnon heikkenemisenä. Alemmalla tieverkolla päällysrakenteiden kantavuuspuutteista johtuvat tienreunojen painumat sekä päällysteiden ikääntymisestä johtuva reikiintymisalttius vaikeuttavat maanteiden talvihoitoa. Myös päällysteiden urautuminen aiheuttaa hoitoon ongelmia.

Erityisesti vilkkaimmilla päällystetyillä alemmilla talvihoitoluokan teillä, joita hoidetaan polannepintaisina, nastarenkaat kuluttavat polanteeseen urat. Tiejaksoilla, joissa on päällysteuraa tai reunapainumaa sekä polanneuraa, urien poisto mekaanisin talvihoitomenetelmin on haasteellista.

Suolan käyttöä liukkaudentorjunnassa on vähennetty pohjavesialueilla

ELY-keskus pyrkii vähentämään liikenteen ja tienpidon haittoja pohjavesille. Yhtenä keinona on suolan (NaCl) korvaaminen kaliumformiaatilla. Suolan käyttö on kiellettyä tai rajoitettua liukkaudentorjuntaan pohjavesialueiden kohdilla.

Kaliumformiaatin jäänsulatuskyky on hyvä. Mutta koska käytettävissä on vain liuosmuotoinen kemikaali, sen käytettävyys erittäin märissä kelitilanteissa on rakeisena levitettävää suolaa heikompi. Tien pinnalla tapahtuvan laimenemisen vuoksi formiaatti ei ole liukkaudentorjuntateholtaan välttämättä riittävä. Kaliumformiaatin käytöstä aiheutuu myös huomattavasti lisäkustannuksia vaadittavan levityslaitteiston, varastointitilojen ja kemikaalin kalliimman hankintahinnan vuoksi. Tienkäyttäjiä varoitetaan liikennemerkillä niistä tiejaksoista, joissa on edellytetty suolan käytön kieltoa tai rajoittamista liukkaudentorjunnassa.

Kuljettajan on syytä noudattaa varovaisuutta kohdatessaan kunnossapitokalustoa

Ennen lumien tuloa voi teillä ja etenkin siltapaikoilla esiintyä jo mustaa jäätä, jota autoilijoiden on vaikea erottaa. Tähän näkymättömään jäähän kannattaa aina varautua. Suolauskaluston näkyminen tiellä on varma merkki siitä, että liukkautta on ainakin paikka paikoin.

Lumisateiden myötä aurauskalusto ilmestyy muun liikenteen sekaan. Autoilijoiden on syytä noudattaa suurta varovaisuutta ja alentaa nopeutta kohdatessaan aurauskalustoa. Moottoriteillä aurataan useammalla aura-autolla. Tällöin autoilijoiden tulisi välttää aura-auton ohittamista ja ajautumista niiden väliin. Muillakaan teillä ohittamista ei suositella. Aura-auto siirtyy aika ajoin levikkeelle, jolloin se antaa selkeästi ohitusmahdollisuuden. Varsinkin pakkaskelillä pöllyävä lumi vaikeuttaa näkyvyyttä. Tällöin autoilijan on syytä pitää riittävä etäisyys aura-autoon.

 

 

JÄTÄ KOMMENTTI