Lihan alkuperämaan ilmoittaminen kirjallisesti on ollut ravintoloissa pakollista toukokuusta 2019 alkaen. Kuluttajat ja kotimaiset lihantuottajat ovat kuitenkin esittäneet huolensa siitä, miten hyvin ravintolat noudattavat näitä alkuperämerkintöjä. Merkintöjen valvonta perustuu satunnaisiin pistokokeisiin.
- Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia lihan alkuperästä. Moni valitsee mieluummin kotimaisen tuotteen sekä eettisistä, että terveydellisistä syistä. Kotimainen liha onkin lähes aina sekä ympäristön, ilmaston, että eläinten hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto kuin tuontiliha, toteaa kansanedustaja Peter Östman.
- Valitettavasti alkuperämaamerkintöjä valvotaan puutteellisesti. Siitä, kuinka paljon pistotarkastuksia tehdään ja kuinka tehokkaita ne ovat, on niukasti tietoa saatavilla. Monen kuluttajan kokemus on, että lihan alkuperämaa on harvoin esillä ravintoloissa. Suurin pelko tietenkin on, että kuluttajille myydään jossain ulkomaista lihaa kotimaisena, toteaa Sari Essayah.
Vaatimus aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan ilmoittamisesta koskee myös tilanteita, joissa asiakas tilaa ravintolasta ruokaa kotiin esimerkiksi erilaisten lähettipalveluiden kautta. Verkkomyynnin yhteydessä aterian raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa verkkosivuilla, joissa ateriaa markkinoidaan, jotta tieto on kuluttajan saatavissa ennen ostopäätöksen tekoa.
- Jo nopea vilkaisu muutamien ruoan kotiinkuljetusta tarjoavien ravintoloiden verkkosivuille osoittaa, että lihan alkuperämerkinnät ovat edelleen hyvin harvinaisia, tai vähintäänkin erittäin vaikeasti löydettävissä, sanoo kansanedustaja Essayah.
Edustajat Sari Essayah ja Peter Östman (kd) ovat jättäneet aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Kysymyksessä kysytään, miten hallitus aikoo varmistaa, että vaatimusta lihan alkuperämerkinnästä ravintoloissa noudatetaan ja että niiden valvontaa tehostetaan, ja millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lihan alkuperämerkintöjen selkeyttämiseksi.
