Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laskee tämän kevään aikana sekä Kainuun että Suomenselän metsäpeurakannan suuruuden
Suomenselän metsäpeurojen lentolaskentaa aiotaan laajentaa tänä vuonna myös Veteliin. Erityisesti Evijärven ja Teerijärven raja-alueet ovat tällä kertaa syynissä.
Laskenta tehdään pääsääntöisesti helikopterilla ilmasta käsin. Laskennan lisäksi peurat kuvataan tai videokuvataan iän ja sukupuolen määrittämiseksi.
Kainuun ja Suomenselän metsäpeurat on laskettu 1–4 vuoden välein joko maasto- tai lentolaskentana. Kanta-arvioita on tilastoitu Kainuussa vuodesta 1971 ja Suomenselällä vuodesta 1980.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on laskenut Suomenselän ja Kainuun metsäpeurat yhdessä Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistojen kanssa.
Helikopterilla suoritetussa lentolaskennassa löydettiin Suomenselällä 1076 ja Kainuussa 802 metsäpeuraa. Kannan koko on pysynyt molemmissa populaatioissa viime vuodet vakaana verrattuna edellisiin laskentoihin.
Suomenselällä metsäpeurat olivat keskittyneet yhdelle talvilaidunalueelle Alajärven Iiruunjärven tuntumaan. Pieniä laumoja löytyi lisäksi Soinin ja Vimpelin alueilta. Suomenselän kanta laskettiin edellisen kerran vuonna 2011.
Kainuussa metsäpeurakanta puolittunut kymmenen vuoden aikana
Kainuun metsäpeurakanta oli suurimmillaan 1700 yksilöä vuonna 2001. Tämän jälkeen kanta alkoi pienentyä. Vuosina 2003–2005 kanta taantui lähes 20% vuodessa. Vuonna 2012 metsäpeurojen lukumäärä oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Pienestä muutoksesta huolimatta voidaan todeta, että kanta on pysynyt vakaana eikä taantunut viime vuosina. Metsäpeuroja on nyt jokseenkin saman verran kuin 1990-luvun alkupuolella.
Petojen suihin?
Kainuun metsäpeurakannan 2000-luvun alkupuolen taantumisen syynä on ollut lisääntynyt kuolevuus. Syntyvyydessä ei ole havaittu merkittävää heikkenemistä. Keskeisenä syynä kuolevuuden – erityisesti vasakuolevuuden – kasvulle pidetään susi- ja karhukannan keskittymistä Kainuun metsäpeura-alueelle.
Metsäpeuran luontaisten elinympäristöjen pirstoutuminen maankäytön myötä saattaa edesauttaa metsäpeurojen joutumista suurpetojen saaliiksi.
