Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. tietokoneen välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etälääkärin vastaanotto aloitetaan Järvi-Pohjanmaalla toukokuussa.
Potilaan ei tarvitse poistua kotoaan, joten tämä sopii hyvin ikäihmisille. Yhteys saadaan nopeasti ja kustannukset ovat edullisempia ja kynnys ottaa yhteyttä lääkäriin madaltuu.
Aloitamme lääkärin vastaanotolla lähinnä kotihoidon asiakkaiden osalta, mutta kokemusten jälkeen palvelua laajennetaan jatkossa myös muihin asiakasryhmiin ja hoitajien vastaanotolle. Hoitajan vastaanotto voi olla esim. muistihoitajan/terveydenhoitajan/sairaanhoitajan vastaanotto.
Etälääkäripalvelu on nopea ja helppo tapa saada varmuus mieltä kalvaviin asioihin. Etälääkäri parantaa palvelujen saatavuutta pitkien välimatkojen takana asuville ja nopeuttaa lääkärille pääsyä. Lisäksi se säästää kauempana asuvien kuntalaisten matkakustannuksia. Tyypillisiä ongelmia voivat olla iho-ongelmat, virtsatietulehdukset, säärihaavat, reseptien uusinnat yms.
Etälääkärin vastaanotto ei sovi kuitenkaan kaikkiin vaivoihin, eikä korvaa fyysistä lääkärissäkäyntiä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran 15.1.2016 antaman ohjeistuksen mukaan on lääkärin tehtävä arvioida, soveltuuko hoidettava vaiva hoidettavaksi etänä vai pitääkö potilas ohjata fyysiselle vastaanotolle. Myös kotihoidon sairaanhoitaja arvioi, onko etäpalvelu asiakkaalle sopiva palvelumuoto.
Etälääkäri toimii hoitajan työparina, ja hoitaja toimii kotihoidon asiakkaan tukena ja ohjaa tilannetta. Lääkäri on terveyskeskuksessa ja analysoi saamansa tiedot ja haastattelee potilasta tietokoneen kautta. Kotihoidon sairaanhoitaja tuo mukanaan tietokoneen asiakkaan kotiin ja selvittää asiakkaan ongelmat ja fyysisen kunnon. Hoitaja voi ottaa kuvan mm. haavasta ja lähettää sen lääkärin tietokoneelle analysoitavaksi. Etälääkäripalveluun pyydetään aina asiakkaan lupa.
Jatkossa siirrytään yhä enemmän etälääkäripalveluihin ja palvelua hyödynnetään esimerkiksi silloin, kun kuunnellaan sydäntä tai keuhkoja tai tutkitaan nielua, korvaa tai ihoa. Etälääkäripalvelussa hyödynnetään digitaalista stetoskooppia, ihokameraa sekä korva- ja nielukameraa. Myös lapsiperheet tulevat hyötymään jatkossa palvelusta joko varaamalla suoraan ajan etälääkärille tai hoitajalle. Terveysasemilla tai liikkuvien palvelujen hoitajavastaanotolla, jossa lääkäripalveluja ei ole saatavilla, voidaan hoitajan kautta digitaalisten välineiden avulla saada lääkäripalvelut lähelle. Omalta tietokoneelta saa tulevaisuudessa yhteyden lääkärin tai hoitajan ajanvaraukseen ja voi saada apua mieltä painaviin asioihin. Etälääkäripalvelua on kokeiltu useissa kunnissa ja kokemusten mukaan myös päivystyskäynnit ovat huomattavasti alentuneet.
