Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa osallistui torstaina 27.8. Turun Eurooppa-foorumin yhteydessä järjestettyyn Pellolta pöytään-paneelikeskusteluun. Elomaan lisäksi keskusteluun osallistuivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola. Paneelikeskustelun juonsi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Aiheena oli Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja ruoantuotanto. Eloisaa keskustelua käytiin ruoan terveellisyydestä ja puhtaudesta, hinnasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä kestävästä ravinnontuotannosta. EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomen tilanteeseen olivat luonnollisesti keskustelun keskipisteenä.
Ritva Kike Elomaa
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimivalla Elomaalla oli keskustelussa selkeä linja Suomen ja EU:n suhteesta maatalouspolitiikan saralla.
– Suomen on puolustettava tiukemmin omaa etuaan ja suomalaista ruoantuotantoa EU:ssa, Elomaa sanoo.
Green Deal on toimenpidepaketti, jonka avulla tähdätään siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Pellolta pöytään strategia on osa Green Dealia. Muutoksia on tulossa muun muassa lannoitteiden ja antibioottien käyttöön sekä luomutuotantoon. Tämän mittavan uudistuksen suhteen Elomaa on epäileväinen siitä huolimatta, että se tuo monia hyviä muutoksia esimerkiksi ruoan laadun ja alkuperän seurannan sekä tuotannon osalta. Suomen kohdalla lähtötilanne on niin ympäristöasioiden kuin eläintenpidon osalta melko hyvällä tasolla jo nyt. Tämä pitäisi huomioida kunnolla uudistusta toteutettaessa eikä tuottajille saa koitua kohtuutonta haittaa. Toimet eivät saa olla ylimitoitettuja. Hän ei usko Green Dealin tuovan myöskään merkittäviä parannuksia ruoantuotantoon niissä maissa, joissa ongelmat rehottavat.
– En usko esimerkiksi antibioottien käytön tai eläintenpidon ottavan sopimuksen myötä merkittäviä edistysaskelia siellä missä ongelmia on. Sen sijaan ympäristöasioihin partiolaisen innokkuudella suhtautuva Marinin hallitus tulee päätöksillään nostamaan suomalaisten tuottajien kuluja vielä entisestään. Kasvavat kustannukset näkyvät suoraan kuluttajien kukkaroissa. Liian korkeat tuotantokustannukset ajavat tiloja lopettamaan toimintansa mikä heikentää huoltovarmuuttamme entisestään. Lisäksi hallituksen ajama polttoaineveron korotus nakertaa tylysti kannattavuutta, Elomaa sanoo.
– Tähän asti olemme myötäilleet liikaa eteläisemmän Euroopan maita. Pohjoinen sijaintimme asettaa Suomen erityisen haastavaan asemaan, kun kilpaillaan samoilla elintarvikemarkkinoilla huomattavasti pidemmästä kasvukaudesta nauttivien maiden kanssa. Suomessa ruoantuotannon kulut ovat jo nyt Euroopan kärkeä, hän jatkaa.
Suomalaiset tilat ovat vaikeuksissa myös alhaisten tuottajahintojen takia ja liiaksi keskittynyt ruokakauppa ei ole hyvästä alkutuottajien näkökulmasta.
– Kehityskulku on ollut jo pitkään huolestuttava. Hinnan polkeminen on johtanut pienten tilojen lakkauttamisiin ja suosii suurtuotantoa. Toivoisin, että isät voisivat jättää pojilleen yhä edelleen maatilan, jota pyörittämällä voi ansaita elantonsa. Suurtilamalli ei istu Suomeen, Elomaa lausuu.
Elomaa korostaa myös kotimaisen ruoantuotannon eettisyyttä ja puhtautta.
– Eläintenpito on tietyissä EU-maissa mitä se on ja antibioottien käyttö rehottaa. Myös ruoantuotannossa hygienia-asiat ovat harmillisen huonoissa kantimissa ja valvonta olematonta, Elomaa valittelee.
Hänen mielestään ei ole oikein, että suomalainen alkutuottaja, joka pelaa sääntöjen mukaan ja hoitaa kustannuksia aiheuttavat velvoitteet, kärsii kun samoilla markkinoilla kilpaillaan eri pelisäännöillä.
– Osassa EU-maista on vakavia ruoantuotannon puhtauteen liittyviä puutteita. Suomessa hygieniataso on hyvä. Ei sitä monesti kuluttaja ajattele ostaessaan Euroopassa kasvatettua ruokaa, että missäköhän nämäkin ovat pyörineet. Media voisi tässä asiassa ottaa suurempaa roolia ja kertoa ihmisille mitä he suuhunsa laittavat, Elomaa kertoo.
– Puhtaita ja eettisiä suomalaisia elintarvikkeita tulisi markkinoida aktiivisemmin ulkomaille. Tässä meillä on vientivaltti aivan käsien ulottuvilla. Sitä olisi nyt hyödynnettävä tehokkaammin, hän jatkaa.
Green Deal on valtava kokonaisuus, joka koskettaa Suomen elinkeinoelämää laajalti. Maatalouden ohella vihreä vallankumous vaikuttaa myös metsäteollisuuden toimintaan. Paneelikeskustelussa nousi esille Green Dealin monet mahdollisuudet. Myös vihreämpään suuntaan kallistuva kuluttajakäyttäytyminen tarjoaa suomalaiselle maataloudelle uusia mahdollisuuksia, jotka pitää pyrkiä hyödyntämään. Toisaalta taas uudistus tuo mukanaan mittavia riskejä Suomen kannalta. Ne hahmottuvat tarkemmin uudistuksen edetessä.
– Perussuomalaiset puolueena ajaa aidosti Suomen etua ja vastustaa sellaisia EU:n toimia, jotka ovat Suomelle epäedullisia. Sama linja pätee myös maa- ja metsätalousasioissa. Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta. Hyvät ratkaisut kelpaavat meille ja huonoja vastustamme. Green Dealin liian kunnianhimoiset ympäristötavoitteet käyvät vielä Suomelle kalliiksi, Elomaa päättää.
