KOLUMNI | Onko Suomi sittenkään sananvapauden mallimaa?

0
Pentti Hautala

Pentti Hautala
ALAVUS/ TÖYSÄ

Suomessa julistetaan sananvapauden, sanomisen- ja mielipiteiden esittämisen vapauden mallimaaksi. Tämä pitääkin paikkansa, jos esittää vaikka kuinka valheellisia ja perättömiä valheita, kotimaan kunnollisesta kansalaisesta. Kateudesta tai jostakin muusta syystä. Mutta auta armias jos arvostelee vaikkapa hienovaraisesti vierailta mailta Suomeen saapuneiden paapomista ja tekemisiä. Arvostelee meille outoja uskontoja, homoja sekä lesboja. Silloin mielipiteitä ja sananvapautta ei hyväksyttäkään. Ei kaikkien, oikeuksien puolustajienkaan taholta.

Tästä ovat hyviä esimerkkejä mm. kansaedustaja Päivi Räsäsen ja monen muunkin kannanotot. Räsäsen totuudenmukaiset mielipiteet ovat työllistäneet valtakunnan syyttäjän tahdosta virkavaltaa ja oikeuslaitosta jo pitkään.

Minulla itsellenikin on kovia kokemuksia mitä siitä seuraa, kun kirjoitin taannoin itseni löysään hirteen lähes pariksi vuodeksi, kirjoittamillani kolumneilla. Tutkimuksista muodostuikin paljon eri syyttäjä-, poliiseilta ja muilta viranhaltijoilta aikaa vienyt homma. Ja mikä historiallista koko valtakunnankin tasolla oli se, kun yhtä kirjoituksistani setvittiin useampaankin kertaan.!

Tutkimuksia ja selvityksiä tehtiin minusta tutkimuspyynnön perusteena rikoslain 11 luvun 10 pykälän säädökset: ”Kiihottaminen kansanryhmää vastaan”. se kuitenkin raukesi maalaisjärkisen ja oikeudenmukaisen viranomaisen- ja lopuksi valtakunnansyyttäjän päätöksellä.

Yksi sepustuksistani nostetiinkin jatkotarkasteluun ja sain kutsun poliisin pakeille. Jossakin vaiheessa oli jonkun mielestä kohdeltu minua ”silkkihansikkain”!

Lopullisesti ”Löyhässä hirressä riiputtamiseni” päättyi kohdaltani, kun sain 4 sivuisen kirjelmän valtakunnansyyttäjävirastosta. Tiedotteessa ilmoitettiin SYYTTÄMÄTTÄ jättämisestä!

Laajasti ja asiantuntevasti tutkintapyynnön perusteita sekä kirjoitukseni sisällön vaikutuksia analysoivat asiapaperit olivat allekirjoittaneet laintulkitsijat valtakunnan huipulta, apulais-, nykyinen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja valtionsyyttäjä Jorma Äijälä!

Eiköhän ”pienemmätkin viskaalit” olisi riittäneet!
Syyttämättä jättämisen päätökseen vaikuttaneita monipuolisia, asiallisia ja opettavaisiakin kohtia sekä lakipykälien tulkintaa lukiessani oli helppo todeta, että Suomi on vielä oikeusvaltio. Näin ainakin minun kohdallani. Suomen ylempiin lainvalvojiin kuuluvien taholta minä sain yllättävän hyvää kohtelua.

Se kuitenkin tällaisissa tutkimuspyynnöissä on järjenvastaista, kun niitä voi tehdä kiusanteon tarkoituksessa ja kateudesta tai poliittisista syistä ilman vastuuta. Tutkimuspyynnön tekijää ja tekijöitä minä en saanut tietooni pyynnöistäni huolimatta!

Tämänkin tutkimuksen tiimoilla meni runsaasti turhaa aikaa eri viranomasilta. Se tuli myös kalliiksi veromaksajille ja merkitsi menetyksiä meikäläisellekin ym.
Tutkinnon kohde joutuu kärsimää syrjimisestä viha- ja perättömistä puheista. Vaikka minäkin olen jo tottunut toimittajana kaikkeen elämäni aikana, niin kyllä pitkänajan kestänyt, ”rikoksesta epäiltynä” vähän toki joskus valvottikin. Onhan korkein mahdollinen tuomio peräti 2 vuotta vankeutta.

Vaikka olen kuinka paatunut ja monessa liemessä kiehutettu mies, niin kyllä minullakin kuitenkin taas oli totta puhuen, sellainen, ”löysässä hirressä riippumisen” tunne. Ja tietenkin samalla aina joutuvat kärsimään läheisimmät ihmiset, perheenjäsenet vastaamaan uteliaiden tiedusteluihin jne.

Se on tällaisissa asioissa ja poliisille tehtävissä tutkimuspyynnöissä järjenvastaista, että näitä voi tehdä ilman maksua aivan toista ihmistä kiusatakseen salassa. Minullekaan ei ole sanottu kuka- tai ketkä ovat minua kohtaan tehtyjen, turhiksi osoittautuneiden tutkimuspyyntöjen takana.

Laki kyllä on syytetynkin tukena tarvittaessa. Lain mukaan tutkintapyyntö ja rikosilmoitus ovat samanarvoisia esitutkintaprosessin vireillepanotoimia. Näiden ilmoitusten perusteella voidaan käynnistää esitutkinta, jos poliisi arvio ilmoituksen perusteella syytä epäillä rikosta. Poliisin on aina vastaanotettava ja kirjata rikosilmoitus. Poliisi ei voi kieltäytyä ilmoituksen vastaanottamisesta.

Päivi Räsäsen kohdalla on syyttäjien toimet ihmeteltäviä, kun minun omaan kohteluuni vertaa. Päivi Räsäsen mielipiteet ja kirjoittamiset tuntuvat mielestäni hyväntahtoisilta omiini verrattuna.


 

JÄTÄ KOMMENTTI