Kuortaneen kunnanhallituksen päätöksiä

0
Kuortaneen kunnantalo

Kuortaneen kunnanhallituksen päätöksiä kokouksesta 17.1.2022

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOTE-UUDISTUKSEEN LIITTYVÄNLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISESTA

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksenesityksestä sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön muuttamisesta. Sote-uudistuksen täytäntöönpanossa on havaittu tarpeita täydentää sote-uudistuksen lainsäädäntöä eräiltä osin. Tavoitteena on täydentää lainsäädäntöä havaittujen puutteiden vuoksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia

– potilastietojen käsittelyyn Uudellamaalla

– ympäristöterveydenhuollon siirtoon liittyvään säännökseen

– sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevaa sääntelyyn

– väliaikaisen toimielimen tiedonsaantiin sosiaali- ja potilastietojen osalta

– kuntien mahdollisuuteen tuottaa tukipalveluja hyvinvointialueille siirtymäajan aikana

– asiakirjojen siirtoa ja valtionavustuksien takaisinperintää

– neuvottelukuntien toimikauteen

– ensihoitokeskuksen tehtäviin koskien lääkärihelikopteritoimintaa

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan siten, että laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain muuttamisesta ja laki terveydenhuoltolain 46 §:n muuttamisesta tulisivat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2023 ja muut lait mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 20.1.2022.

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa Kuortaneen kunnan puolesta seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esityksestä sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön muuttamisesta:

Hyvinvointialueiden valmistelu on käynnissä ja se näyttää tuovan muutoksia myös kuntien ruokahuollon järjestämiseen. Kunta ei tämänhetkisen valmistelun perusteella pysty osallistumaan hyvinvointialueen järjestämään tarjouskilpailuun ruokapalvelujen tuottamisesta, eikä hyvinvointialue voi ostaa ruokahuollon palveluja suoraan kunnilta. Tämä tarkoittaa, että nyt kunnassamme järjestettävät ruokapalvelut tulee pahimmassa tapauksessa jakaa kahteen eri yksikköön, eli emme voi enää valmistaa ”samassa kattilassa” resurssitehokkaasti pienien sote-yksiköiden, sivistystoimen ja muuta kunnan tarvitsemaa ruokaa. Sama tilanne on muissakin pienissä kunnissa. Tilanne on erikoinen kunnan kannalta. Taloudellisista ja toiminnallisista syistä etenkin pienet kunnat ovat keskittäneet ruoan valmistuksen yhteen keskuskeittiöön. Pahimmassa tapauksessa uudistus tarkoittaa uuden keittiön rakentamista, joko sote-yksiköiden tai kunnan muun toiminnan tarpeisiin. Kunnat ovat tehneet taloudelliset ja tehokkaat ratkaisut yhdistämällä valmistuskeittiöt yhteen yksikköön. Näillä keittiöillä voimme tuottaa kustannustehokkaasti ruokapalveluja niin sote- kuin sivistystoimen ym. tarpeisiin. On erittäin huono ratkaisu, että tässä kohtaa joutuisimme antamaan keittiömme hyvinvointialueen haltuun ja / tai mahdollisesti jopa omalla kustannuksella rakentamaan uuden valmistuskeittiön. Ottaen huomioon pienten kuntien volyymit, ei ole tarkoituksenmukaista, että ruoka valmistettaisiin eri tahoille kahdessa keittiössä, kahden eri henkilökunnan toimesta. Pienet kunnat haluavat tarjota jatkossakin lähellä valmistettua tuoretta ruokaa vastuullisesti ja kestävästi. Olisikin ensisijaisesti löydettävä keino, että pienet kunnat, kuten Kuortane, voisivat tarjota ruokapalveluita hyvinvointialueelle ja silti tuottaa yhdestä keskuskeittiöstä ruoan myös kunnan omille toiminnoille. Pienissä kunnissa on harvoin markkinaehtoista toimintaa ruokapalvelujen tuottamisen osalta. Ruokapalveluiden tuottamisen yhdestä keskuskeittiöstä ilman yhtiöittämisvaadetta tai eriyttämistä tulisikin olla päätavoite soten ruokahuollon palveluiden uudistuksessa. Eriyttäminen tai mahdollinen yhtiöittäminen tuottavat loppujen lopuksi joka tapauksessa enemmän kustannuksia valtiolle kuin nykyinen kunnallisen yhden keskuskeittiön hyvin toimiva malli. Jotta kunnilla on aikaa selvittää ja valmistella omaan tilanteeseen sopiva vaihtoehto tulevaisuuden ruokapalvelujen osalta, tarvitaan ehdottomasti siirtymäaika hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön myös tukipalveluiden ja erityisesti ruokapalveluiden osalta. Siirtymäajan aikana ei tule soveltaa palvelun myyntiin esimerkiksi EU-kynnysarvoja, eli toiminnan uudelleenjärjestelyn aikana ei tule kytkeä uusia rajoituksia toiminnan toteuttamiseen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Toiminnan tulee siis jatkua nykyisten mahdollisuuksien rajoissa samalla, kun uutta toteutusmallia valmistellaan. Riittävän pitkällä siirtymäajalla ja siihen liittyvillä joustavilla ja alueiden ja kuntien erot huomioivilla siirtymäsäännöksillä voidaan varmistaa, että sekä kunnissa että hyvinvointialueilla on tarjolla terveellistä, maukasta ja vastuullisesti valmistettua ruokaa ja palveluiden organisointi on hoidettu siten, että olemassa olevat kiinteistöt ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä ja että henkilöstön irtisanomisilta vältytään.

Ehdotus hyväksyttiin

LAUSUNTO ALAVUDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN 3. OSAN / TÖYSÄN ALUEEN JÄRVET, OSA-ALUE 1:N KAAVALUONNOKSESTA

Alavuden kaupunginhallitus on päättänyt Töysän alueen järvien rantaosayleiskaavoituksen aloittamisesta kokouksessaan 26.2.2018. Kaavoitustyö tehdään osa-alueittain (alueet 1-3) ja työ jakautuu useiden vuosien ajalle johtuen järvien suuresta määrästä. Osa-alueelle 1 on nyt valmistunut rantaosayleiskaavaluonnokset ja kaavaselostus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaavoitustyön edetessä. Kaavaluonnokset on laadittu osaalueella 1 yhteensä 19 järvelle. Alle hehtaarin kokoiset vesistöt on jätetty kaavoituksen ulkopuolelle. Alavuden rantaosayleiskaavan 3. osan / Töysän alueen järvet, osa-alue 1:n kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään MRA 30 §:n mukaisesti nähtävänä 7.12.2021.-21.1.2022 välisen ajan. Kaava-aineistoon voi tutustua kaupungin internet-sivulla www.alavus.fi/jarvet. Rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat Töysän alueen järvet: Akkojärvi, Haukilampi, Haverinlampi, Hirvilampi, Housunjärvi, Iso-Soukkajärvi (osa), Kaarilampi (osa), Kangaslampi, Kirveslampi, Löyänjärvi (osa), Matolampi (osa), Mustatlammit, Mäenniemenlampi, Ponnenjärvi (osa), Särkilampi, Valkialampi, Vierulampi, Vuorilampi ja Vähävuorenjärvi. Rantaosayleiskaavaa tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella. Saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jonka nähtäville asettamisesta tiedotetaan jälleen kirjeellä. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää yleiskaavaluonnoksesta mielipiteitä 21.1.2022 klo 15:00 mennessä osoitteeseen: Alavuden kaupunki, Torikatu 4, 63300 ALAVUS tai sähköpostilla osoitteeseen kaavoitus@alavus.fi.

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa Kuortaneen kunnan puolesta Alavuden rantaosayleiskaavan 3. osan / Töysän alueen järvet, osa-alue 1:n kaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: Löyänjärven osalta tulee huomioida järven ympärillä rakentamismahdollisuuksien turvaaminen myös Kuortaneen kunnan puoleisten alueiden osalta. Järvi tulee ottaa huomioon kokonaisuutena. Alavuden kaupungin osuus järven rannasta on pieni verrattuna Kuortaneen kunnan osuuteen. Alavuden puoleisen alueen rakennusoikeus pitää olla samassa suhteessa sen kanssa, mikä kaupungin osuus järven rannasta on.

Ehdotus hyväksyttiin

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖIDEN YHDISTYMISEN SELVITTÄMINEN / OMISTAJAOHJAUS /JATKOTOIMENPITEET / SULAUTUMISEN KÄYNNISTÄMINEN / SULAUTUMISEN HYVÄKSYMINEN

Kuortaneen kunnan konserniin kuuluu kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokratalot sekä Kiinteistö Oy Kuortaneen Koulumaja, jotka ovat kunnan tytäryhtiöitä ja joihin kunnalla on Kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukainen määräysvalta. Molemmissa yhtiöissä kunnan omistusosuus on 100 %. Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokratalojen toimialana yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita ja rakennuksia sekä asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien asunto-osakeyhtiöiden osakkeita ja antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja. Kiinteistö Oy Kuortaneen Koulumajan toimialana on yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan opiskelijoiden asuntotilanteen helpottaminen Kuortaneella, jonka toimialan toteuttamiseksi yhtiö rakennuttaa, omistaa ja hallitsee vuokra-asuntotaloja Kuortaneen kunnassa sekä varaa ja hankkii tarkoitusta varten tarvittavia maa-alueita sekä hallitsee asunto-osakkeita. Molempien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii kunnan hallinnollinen isännöitsijä. Molempien yhtiöiden tehtävänä on siis tuottaa asumispalveluja. Tämän lisäksi kunnalla on suoraan kunnan omistuksessa vuokrakiinteistöt Vuokratalot I ja II, Kumaja sekä Kotikangas. Vuokraustoimintaa harjoitetaan kuntakonsernissa tällä hetkellä siis usean toimijan toimesta. Tulevaisuuden näkökulmasta olisi syytä tarkastella, saataisiinko yhtiöiden yhdistämisestä sellaista synergiaa, jolla voitaisiin esimerkiksi poistaa päällekkäisyyksiä, selkeyttää muutenkin toimintakokonaisuutta tai vahvistaa yhtiöiden toimintarakenteita ja taloutta. Samassa yhteydessä olisi syytä selvittää myös kunnan suoraan omistamien vuokrakiinteistöjen yhdistämismahdollisuudet samaan kokonaisuuteen, ei kuitenkaan kunnan yksityisomisteisista kiinteistöyhtiöistä omistamia yksittäisiä osakkeita. Selvitykseen tulisi sisällyttää myös sen tarkastelu, onko nykyisten yhtiöiden toiminnassa sellaista mitä ei olisi tarkoituksenmukaista kuulua uuden mahdollisen yhtiön toimintaan. Oman näkökulmansa yhdistämisselvitykseen tuo epävarmuus niin sanotun asuintalovarauksen tekemisen mahdollisuudesta jatkossa. Lain asuintalovarauksesta verotuksessa 1 §:n (16.12.1994/1219) mukaan Tuloverolain (1535/92) 3 §:ssä tarkoitettu yhteisö voi vähentää veronalaisesta tulostaan asuinrakennuksensa rakentamisesta, käytöstä, huollosta ja korjausrakentamisesta sekä asuinrakennukseensa liittyvän tontin huollosta ja käytöstä johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja varten muodostetun varauksen (asuintalovaraus). BDO Oy:n kannanoton mukaan tulolähdejaon muutos verovuonna 2020 on kaventanut asuintalovarauksen muodostamismahdollisuuksia erityisesti tavallisissa kiinteistöyhtiöissä. Näitä tullaan jatkossa verottamaan Lain elinkeinotulon verottamisesta (Elinkeinoverolaki, (EVL)) säännösten mukaan. Asuintalovaraus voidaan vähentää käytännössä henkilökohtaisessa tulolähteessä Tuloverolain (TVL) mukaan verotetusta tulosta. Pääsäännöstä poiketen asuintalovarauksen voi edelleen vähentää veronalaisesta EVL-tulostaan sellainen tavallinen kiinteistöyhtiö (osakeyhtiö), jonka pääasiallinen toiminta perustuu asuinkiinteistön omistamiseen ja hallitsemiseen tai asuinkiinteistön omistukseen perustuvaan vuokraustoimintaan, jos yhteisöllä on asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain 1.2 §:ssä mainittujen lakien perusteella myönnettyä lainaa tai korkotukea asuntojen rakentamista, perusparantamista tai hankintaa varten. 1.2 §:ssä mainittuja lakeja ovat muun muassa Aravalaki (1189/1993), Aravarajoituslain (1190/1993) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu laki tai Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2011). Jos edellä mainittua lainaa ei ole, asuintalovarauksen tekeminen estyy, kun yhteisön tuloon sovelletaan Elinkeinoverolakia. Asunto- ja muita keskinäisiä yhtiöitä verotetaan edelleen TVL:n mukaan ja ne voivat lähtökohtaisesti tehdä edelleen asuintalovarauksen, jos omistavat asuinrakennuksen. Tavallinen kiinteistöyhtiö, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa, mutta jota verotetaan EVL:n mukaan, voi tehdä asuintalovarauksen, jos muut asuintalovarauksen tekemiselle säädetyt edellytykset täyttyvät eli sillä on esimerkiksi korkotukilainaa. Yhteenvetona voidaan siis karkeasti todeta, että asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö sekä tavallinen kiinteistöyhtiö, jolla on ARA-lainaa, voivat tehdä asuintalovarauksen. Tavallinen kiinteistöyhtiö, jolla ei ARA-lainaa ole, ei voi tehdä asuintalovarausta. Tulevina vuosina on mahdollista etteivät Kuortaneen kunnan kiinteistöosakeyhtiöt voi asuintalovarausta enää tehdä. Kertyneet asuintalovaraukset tulee tulouttaa 10 vuoden aikana. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokrataloille. Tulee siis mietittäväksi voitaisiinko yhtiöiden tai yhdistymisen kautta uuden yhtiön yhtiömuotoa muuttaa, jolloin yhtiöt tai uusi yhtiö voisi edelleen myös tulevaisuudessa tehdä asuintalovarauksia koska verotus tapahtuisi lähtökohtaisesti edelleen TVL:n mukaan (henkilökohtainen tulonlähde). Myös yhtiöiden / mahdollisen uuden yhtiön tuleva yhtiömuoto olisi syytä sisällyttää tehtävään selvitykseen. Selvitystyö on syytä toteuttaa ulkopuolisen toimijan toteuttamana. Työssä tulee selvittää kattavasti mahdollisuudet yhtiöiden yhdistämiseen, siitä seuraavat mahdolliset hyödyt ja haasteet sekä käytännön järjestelyissä huomioitavaksi tulevat yksityiskohdat. Selvitystyön käynnistämisellä ei oteta kantaa selvitystyöstä seuraaviin toimenpiteisiin, vaan halutaan saada tietoa edellä mainituista tekijöistä asiassa etenemistä koskevan päätöksenteon tueksi. Yhdistymisen mahdollisina hyötyinä voidaan etukäteen arvioida olevan ainakin seuraavat:

– Työnjaon selkeytyminen esimerkiksi henkilöstön käytön osalta

– Hallinnon päällekkäisyyksien poistuminen

– Mahdollisen yhtiömuodon muuttamisen verotushyödyt

– Selkeämpi vuokrahuoneistoyhtiö kuntakonserniin

– Mahdollisuudet saada kuntaan vahva asumispalveluja tuottava yhtiö

Mahdollisina haasteina yhdistymisessä saattavat olla esimerkiksi seuraavat:

– Muutosten mahdolliset vaikutukset vuokratasoon

– Vaikutukset kunnan vuokratuottoihin

1) ohjeistaa Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokrataloja ja Kiinteistö Oy Kuortaneen Koulumajaa, että ne käynnistävät edellä mainitun selvityksen ulkopuolisen selvittäjän toteuttamana,

2) että selvityksen yksityiskohtaisempaa sisältöä voidaan tarkentaa selvityksen hankintavaiheessa ja

3) että kunnanhallitus osallistuu selvityksestä aiheutuviin kustannuksiin kolmanneksen osuudella

Ehdotus hyväksyttiin

Teppo Toivola KiOy:n Kuortaneen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtajana, ja Tauno Lampinen ja Ilpo Koivisto KiOy:n hallituksen jäseninä sekä Jukka Rantanen KiOy Kuortaneen Koulumajan hallituksen puheenjohtajana ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kiinteistö Oy Koulumaja on käsitellyt asiaa hallituksessaan 23.3.2021 ja Kiinteistö Oy Vuokratalot hallituksessaan 7.4.2021. Molemmat ovat päättäneet lähteä selvitykseen yhdessä, Koulumaja kuitenkin sillä edellytyksellä, että omistaja (siis kunta) tarkentaa kunnanhallituksen kokouksessa 8.3.2021 tekemäänsä päätöstä. Yhtiö on katsonut että omistajan olisi tullut liittää selvitykseen myös suoraan omistamansa vuokra-asuntojen kiinteistöt (Vuokratalot I ja II, Kumaja sekä Kotikangas).

Kunnanhallituksessa 8.3.2021 asiaa käsiteltäessä on asian esittelytekstissä tuotu esille, että kiinteistöosakeyhtiöiden yhdistämisen tarkastelun yhteydessä olisi syytä selvittää myös kunnan suoraan omistamien vuokrakiinteistöjen yhdistämismahdollisuudet samaan kokonaisuuteen, ei kuitenkaan kunnan yksityisomisteisista kiinteistöyhtiöistä omistamia yksittäisiä osakkeita. Lisäksi kunnanhallituksen hyväksymään ehdotukseen sisältyy, että selvityksen yksityiskohtaisempaa sisältöä voidaan tarkentaa selvityksen hankintavaiheessa. Näin siis asia on kunnanhallituksen käsittelyssä huomioitu. Yhtiöiden toimitusjohtajan kanssa on keskusteltu ja päädytty siihen, että selvitystyön hankkiminen omistajan eli kunnan toimesta olisi selkeintä. Luonnollisesti kunnan tiivis yhteistyö yhtiöiden kanssa selvityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Selvitykseen liittyvät kustannukset jakautuvat tasan kunnan ja yhtiöiden kesken.

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää

1) merkitä asian tilanteen tiedoksi ja

2) että kunta vastaa selvityksen eteenpäinviemisestä.

Ehdotus hyväksyttiin

Teppo Toivola KiOy Kuortaneen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtajana, Ilpo Koivisto ja Tauno Lampinen KiOy Kuortaneen Vuokratalojen hallituksen jäseninä sekä Jukka Rantanen KiOy Kuortaneen Koulumajan hallituksen puheenjohtajana ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Selvityksen tekijäksi on tarjousvertailun perusteella valikoitunut PricewaterhouseCoopers Oy (PwC). Kesä-elokuun 2021 aikana laaditussa selvityksessä tarkoituksena on ollut selvittää kiinteistöyhtiöiden ja kunnan harjoittaman vuokraustoiminnan yhdistämistä yhteen juridiseen yhtiöön ja sen keskeinen sisältö on ollut yhdistymisen vaihtoehtoisten toteuttamistapojen sekä niiden oikeudellisten ja verotuksellisten vaikutusten arvioinnissa. Selvitys on lähetetty kunnanhallitukselle sähköpostitse. Selvityksen myötä on todettavissa, että kiinteistöyhtiöiden suositeltavin yhdistämistapa on niin sanottu sisaryhtiösulautuminen, jossa Kiinteistö Oy Kuortaneen Koulumaja (KOY Koulumaja) sulautuu Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokrataloihin (KOY Vuokratalot). Tämä on yksinkertaisempaa johtuen KOY Vuokratalot-yhtiön suuremmasta koosta sekä kyseiseen yhtiöön liittyvistä niin sanotuista ARA-rajoituksista. Sulautuvan yhtiön varat, velat, oikeudet ja vastuut siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautumisen täytäntöönpano rekisteröidään ja samalla sulautuva yhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä. Järjestelyn toteutuessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) sekä osakeyhtiölain mukaisesti, ei sillä ole tulovero- eikä varallisuusverovaikutuksia. Selvityksen myötä on myös todettavissa, että ainakin toistaiseksi myös asuintalovarausta voidaan edelleen muodostaa. Tämä on mahdollista toteuttaa muuttamatta sulautumisen jälkeisen yhtiön yhtiömuotoa, eli yhtiö voi toimia edelleen niin sanottuna tavallisena kiinteistöosakeyhtiönä. Tämä on myös perusteltua liiallisen hallinnollisen työn välttämiseksi sekä sulautumisen varainsiirtoveroneutraaliuden varmistamiseksi. Sulautumisen toteuttaminen perustuu laadittavaan, sulautumisen ehdot sisältävään sulautumissuunnitelmaan. Luonnos sulautumissuunnitelmasta on lähetetty kunnanhallitukselle esityslistan oheismateriaalina.

Osakeyhtiölain 16 luku käsittelee sulautumista. Lain 9 §:n mukaan sulautuvassa yhtiössä sulautumisesta päättää yhtiökokous. Sulautumisesta päättävä yhtiökokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä, tai sulautuminen raukeaa. Yhtiökokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukautta ennen 6 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, elleivät yhtiön kaikki osakkeenomistajat sekä mahdolliset optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat ole luopuneet oikeudestaan vaatia lunastamista. Lain 13 §:n mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja voi sulautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa vaatia osakkeidensa lunastamista ja hänelle on varattava siihen tilaisuus ennen kuin sulautumisesta päätetään. Vain ne osakkeet voidaan lunastaa, jotka on ilmoitettu merkittäviksi osakasluetteloon yhtiökokoukseen tai viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä taikka jos
osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään, lunastusta vaativan osakkeenomistajan arvo-osuustilille 5 luvun 6 a §:ssä tarkoitettuun määräpäivään mennessä. Lunastusta vaativan on äänestettävä sulautumispäätöstä vastaan. Kuortaneen kunta omistaa sekä KOY Vuokratalojen että KOY Koulumajan osakkeet 100 %:sti, eikä kysymys osakkeiden lunastamisesta ole kunnan kannalta
relevantti. Osakeyhtiölain 16 luvun 4 §:n mukaan sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden
hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen
maksun. Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat tai jos kysymyksessä on tytäryhtiösulautuminen, riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Sisaryhtiöiden sulautumisessa ei tule annettavaksi vastiketta. Tilintarkastajan lausunnon osalta riittää siis rajautuminen KOY Vuokratalojen velkojen maksamiseen. Järjestelyn myötä osakepääoman korottamista ei nähdä tarpeelliseksi, koska
sulautuvan yhtiö osakepääoma voidaan kirjata vastaanottavan yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Vuokraustoiminnan yhdistämistä koskevassa kokonaisuudessa ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan KOY Vuokratalojen ja KOY Koulumajan sulautuminen. Kokonaisuuden seuraavassa vaiheessa edetään kunnan suoraan omistamien, vuokrauskäytössä olevien kiinteistöjen yhtiöittämiseen apporttisijoituksena sulautumisessa vastaanottavana yhtiönä toimineeseen yhtiöön. Selvitykseen sisältyvän arvion mukaan kunnan asianomaisten kiinteistöjen siirtämisellä yhtiöön
on noin 27.000 euron varainsiirtoverovaikutus. Apporttiluovutusta koskevat päätökset tullaan tekemään erikseen, heti sulautumisen jälkeisessä seuraavassa
vaiheessa. Selvitystyön myötä voidaan kokonaisuuden kehittämisen hyötyinä nähdä seuraavat
asiat:
– Yhtiön omavaraisuusasteen nousu
– Käteiskassan kasvu asuintalovarauspohjan kasvun kautta
– Kunnan suoraan omistamien kiinteistöjen tulovirran hyödyntäminen yhtiön
velkojen lyhentämisessä
– Asuntojen käyttötarkoituksen muutos yhden yhtiön sisällä helpompaa vrt.
nykytilanne
– Kehittämissuunnitelmien tekemisen helpottuminen, kun yksi yhtiökokonaisuus
Asiaa on käsitelty kunnanhallituksen iltakoulussa 20.9.2021.
Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokrataloille ja Kiinteistö Oy Kuortaneen Koulumajalle seuraavan omistajaohjauksen:
1) Yhtiöt käynnistävät esittelytekstissä kuvatun sulautumisen laadittavan
sulautumissuunnitelman mukaisesti ja
2) sulautumisen jälkeen Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokratalojen tulee päivittää
yhtiöjärjestyksensä uutta tilannetta vastaavaksi.
Lisäksi kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää
seuraavaa: Osakkeenomistajalla (Kuortaneen kunta) ei ole vaatimuksia koskien Kiinteistö Oy
Kuortaneen Koulumajan osakkeidensa lunastamista eikä Kiinteistö Oy Kuortaneen
Vuokratalojen osakepääoman korottamista. Sulautumissuunnitelmasta annettavan tilintarkastajan lausunnon osalta riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun.
Ehdotus hyväksyttiin
Anne Haapa-aho ja Juha-Matti Salimäki KiOy Kuortaneen Vuokratalojen yhtiökokousedustajina, Susanna Ylikantola KiOy Kuortaneen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtajana ja Tauno Lampinen KiOy Kuortaneen Vuokratalojen hallituksen jäsenenä, Eeli Mäki-Mustapää KiOy Kuortaneen Koulumajan yhtiökokousedustajana ja Jukka Rantanen KiOy Kuortaneen Koulumajan hallituksen puheenjohtajana ja Jaana Salo hallituksen varajäsenenä ilmoittivat esteellisyytensä, ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Riikka Varila toimi puheenjohtajana ja Teemu Puolijoki sihteerinä sekä Kari
Yli-Opas pöytäkirjantarkastajana tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan.
Varajäseninä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Kari
Yli-Opas, Virpi Ruismäki, Tuija Lindahl ja Ulla Siljamäki.

Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.
Anne Haapa-aho ja Juha-Matti Salimäki KiOy Kuortaneen Vuokratalojen
yhtiökokousedustajina, Susanna Ylikantola KiOy Kuortaneen Vuokratalojen
hallituksen puheenjohtajana ja Tauno Lampinen KiOy Kuortaneen Vuokratalojen
hallituksen jäsenenä, Eeli Mäki-Mustapää ja Sanna Koivisto KiOy Kuortaneen
Koulumajan yhtiökokousedustajina, Antti Yli-Hynnilä KiOy Kuortaneen Koulumajan
yhtiökokouksen varaedustajana ja Jukka Rantanen KiOy Kuortaneen Koulumajan
hallituksen puheenjohtajana sekä Jaana Salo hallituksen varajäsenenä ilmoittivat
esteellisyytensä, ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja
päätöksenteon ajaksi.

Teemu Puolijoki toimi sihteerinä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Varajäseninä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuivat Jari Kamunen, Virpi Ruismäki, Jari Ala-Lahti, Mervi Kiviniemi, Ulla Siljamäki, Merja Liesmäki ja Antti Koskela.
Kiinteistö Oy Kuortaneen Vuokratalot (KOY Vuokratalot) ja Kiinteistö Oy
Kuortaneen Koulumaja (KOY Koulumaja) ovat pitäneet yhteisen neuvottelun /
kokouksen sulautumisesta 1.11.2021, jossa sulautumissuunnitelmaluonnos on
päätetty muuttaa sulautumissuunnitelmaksi. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on
rekisteröinyt sulautumissuunnitelman ja velkojien kuulutuksen 16.12.2021.
Yhtiöiden velkojille on 17.12.2021 lähetetty sähköpostitse ilmoitus sulautumisesta
sekä mahdollisuudesta vastustaa sulautumista ja oikeudesta saada maksu tai
vakuus saatavastaan ennen kuin sulautuminen voidaan panna täytäntöön.
KOY Koulumajan yhtiökokous ja KOY Vuokratalojen hallitus ovat hyväksyneet
sulautumisen laaditun sulautumissuunnitelman mukaisesti 11.1.2022.
Tilintarkastaja on antanut lausuntonsa sulautumissuunnitelmasta 16.12.2021.
Suunniteltu täytäntöönpanopäivä eli sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu
rekisteröintipäivä on 1.4.2022 edellyttäen, että osakeyhtiölain vaatimukset ja
edellytykset täyttyvät.
Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää hyväksyä
Kiinteistö Oy Kuortaneen Koulumajan sulautumisen Kiinteistö Oy Kuortaneen
Vuokrataloihin liitteenä olevan sulautumissuunnitelman mukaisesti.

Ehdotus hyväksyttiin

SOPIMUS AVUSTUKSEN SIIRROSTA ETELÄ-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN JA KUORTANEEN KUNNAN VÄLILLÄ

Etelä-Pohjanmaan väliaikainen valmistelutoimielin on päättänyt kokouksessaan 12.10.2021 (§ 81) hakea valtionavustuksia Etelä-Pohjanmaan sosiaali – ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ICT-muutossuunnitelman toteuttamiseksi. Hakemusten mukaisesti Etelä-Pohjanmaalle on myönnetty valtionavustusta 978 020 euroa ja 8 479 724,62 euroa. Jotta kyseisistä valtionavustuksista voitaisiin korvata henkilö- tai inhouse-yhtiöiden palvelujen käytöstä osatoteuttajille (muun muassa Kuortaneen kunta) aiheutuneita kustannuksia, osatoteuttajien ja hyvinvointialueen välille tulee tehdä liitteen mukainen sopimus. Hankkeen nimi on Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen uudistamiseen liittyvät ICT-muutoksen valmistelu. Valtionavustuksen myöntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimenuudistamiseen liittyvän ICT-muutoksen esivalmisteluun (Päätös 1.11.2021) Valtionavustuksen myöntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen liittyvään ICT-muutokseen (Päätös 20.12.2021).

Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen avustuksen siirrosta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Kuortaneen kunnan välillä.

Ehdotus hyväksyttiin


 

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI