”LÖYTYYKÖ SINUN PUUTARHASTASI MUMMON PUU?” ETSINTÄKUULUTTIVAT ÄHTÄRI ZOO FARMIN EMÄNTÄ ASTA KESTINMÄKI JA ZOON VIHERSUUNNITTELIJA TIINA TARKKONEN KESÄKUUSSA. ETSINTÄKUULUTUKSEN HEDELMINÄ LÖYTYI SEKÄ TAIMI ETTÄ TARINOITA – LÖYTYIPÄ JOPA MUMMO, JONKA MUKAAN PUU ON NIMETTY.
Ähtäri Zoon vihersuunnittelija, puutarhuri Tiina Tarkkonen sai vuoden alussa käsiinsä Ähtäri Zoo Kotieläintilaa varten aikanaan laaditun vihersuunnitelman ja hieraisi silmiään: Suunnitelmassa oli mainittu ähtäriläinen omenalajike nimeltään Mummon puu. Tiina ei ollut kuullut Mummon puusta aikaisemmin ja ryhtyi selvittämään, oliko ähtäriläisillä tosiaan oma omenapuulajike. Ensimmäisellä, eikä ihan toisellakaan kysymällä Mummon puuta tullut vastaan taimistoilta.
– Tämä etsiminen ja kyseleminen saattaa olla tuttua sille, joka sinnikkäästi etsii pihallensa tiettyä, paikallista lajiketta, tai koristekasveja, jotka ovat kotimaista alkuperää. Uusia lajikkeita jalostetaan jatkuvasti, jolloin vanhat yllättävän helposti unohtuvat.
Paikalliset ja kotimaiset hyöty- ja koristekasvien kannat ja lajikkeet ovat kuitenkin kasvimaailman aarteita, joiden säilyttämiseksi kannattaa olla hereillä. Niitä kannattaa kysellä esimerkiksi taimistoilta, kerta toisensa jälkeen, Tiina Tarkkonen pohtii.
Kun taimea ei tuntunut etsinnöistä huolimatta löytyvän, Farmin emäntä Asta Kestinmäki kirjoitti paikallislehtiin etsintäkuulutuksen, jossa etsittiin joko taimea tai puuta, josta ottaa oksa varttamista varten. Etsintäkuulutus levisi lopulta laajemmallekin, puhelin soi ja sähköpostiin kilahteli viestejä ja tarinoita Mummon puusta. Yksi tarina oli ylitse muiden – löytyi Mummon puun kantapuu ja tarina ennakkoluulottomasta mummosta.
– Timo Kortteinen Ähtärin Rämälästä otti yhteyttä ja kertoi mummustaan Hilmasta, joka oli viime vuosisadan alkupuolella saanut kulkukauppiailta omenia. Hilma otti omenista siemeniä ja kylvi maahan. Siitä lähti Mummon puu, joka seisoo vielä tänäkin päivänä Kortteisen pihassa, Asta Kestinmäki kertoo.
Timo Kortteisen puutarhaopistossa opiskellut tytär Minna oli kiinnostunut kotipihansa omenapuusta ja kysyi Rajalan taimistosta Karstulasta, olisiko mahdollista varttaa puusta taimia. Pomologi Anssi Krannila tutki puun omenoita, eikä pystynyt päättelemään lajiketta – lopputuloksena oli päätelmä, että puu on siemenestä lähtöisin. Talvella 1993 Timo ja vaimonsa Saara ottivat pihansa omenapuusta oksia ja veivät ne Rajalan taimistoon varttamista varten. Samalla reissulla ristittiin puu Mummon puuksi, koska sillä nimellä puu Kortteisen pihassa tunnettiin.
– Suomi on pitkä maa, ja omenanviljelyn näkökulmasta olemme. Ähtärissä jo melko pohjoisessa. Elämme menestymisvyöhykkeellä. Kortteisen mummo on ollut rohkea ja ennakkoluuloton, kun on yli sata vuotta sitten kylvänyt omenapuun siemeniä Ähtärissä, Tarkkonen kehaisee.
Ähtäri Zoo Farmille Mummon puun taimi saatiin Rajalan taimistosta, josta ensimmäiset kantapuusta vartetut taimet on kasvatettu. Maahan taimi istutettiin Sedu Tuomarniemen näyttötyönä. Taimen istutti Farmin puutarhaan opiskelija Lasse Raassina.
– Saimme mitä halusimme: paikallisen omenalajikkeen taimen, mutta myös hienoja omenapuutarinoita! Eräässä puhelussa kävi ilmi, että Mummon puu ymmärtää ilmeisesti myös puhetta. Erään rouvan puutarhassa kun Mummon puu ei ollut koskaan tehnyt yhtään omenaa ja vuosia hedelmätöntä puuta katsonut rouva oli keväällä tuiskahtanut, että
nyt jos ei tänäkään vuonna omenaa tule, menköön polttopuiksi mokoma puu. Tuli syksy ja niin paljon omenaa, ettei rouva meinannut ehtiä kaikkea hillota, Kestinmäki nauraa.
Katso myös ensimmäinen juttumme aiheesta, joka julkaistiin hieman ennen juhannusta tänä kesänä! (Jouko Siirilä/J-Pnews)
(Klikkaa oheista tekstilinkkiä!)
