Reserviläisliitto pitää puolustusselonteon peruslinjauksia oikeansuuntaisina mutta menisi vielä esitettyä pidemmälle. Eduskuntakäsittelyssä parhaillaan oleva puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset 2020-luvun puoliväliin saakka.
Puolustusbudjettiin saatava selkeä tasokorotus
Hallituksen puolustusselonteossa esitetään puolustusbudjettia nostettavaksi vuosittain 55 miljoonaa euroa kasvaneiden, operatiivisten kulujen kattamiseksi. Lisäksi esitetään, että materiaalihankintoihin pari vuotta sitten tehty 150 miljoonan euron tasakorotus säilytetään jatkossakin. Reserviläisliiton mukaan korotukset ovat nyt minimitasoa ja merkittävästi suurempi korotus olisi tarpeen.
– Tavoitteeksi tulisikin asettaa se, että puolustusmenot olisivat jatkossa noin 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, sanoo Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola. Tällä hetkellä puolustusmenoihin käytetään noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Sodan ajan joukkoja vahvistettava
Selonteon mukaan Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen määrää kasvatetaan viidennes eli joukkojen vahvuus nousisi nykyisestä 230.000 henkilöstä 280.000 henkilöön. Reserviläisliitto esittää kuitenkin 300.000 vahvuutta, joka vastaisi liiton mukaan paremmin muuttunutta, sotilaallista tilannetta Suomen lähialueilla.
Selonteossa on linjattu erityisesti Puolustusvoimien paikallispuolustusjärjestelmän vahvistamista lisäämällä paikallispataljoonien lukumäärää. Reserviläisliiton mielestä esitys on hyvä mutta esitetty vahvuuden kasvu riittämätön.
– Tällä hetkellä Puolustusvoimilla on pääosin vain yksi paikallispataljoona kussakin maakunnassa. Reserviläisliitto katsoo, että paikallisjoukoille määriteltyjen tehtävien ja vastuiden hoitaminen edellyttäisi pikemminkin kolmea paikallispataljoonaa kussakin maakunnassa, Pohjola linjaa.
Reserviläisliiton mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä (MPK) ja sen jäsenjärjestöillä tulisi olla jokaisessa maakunnassa vähintään yksi yhteinen toimihenkilö, joka rekrytoi järjestöistä henkilöitä paikallispataljooniin. Niihin sijoitettujen henkilöiden tulisi ensisijaisesti olla Reserviläisliiton ja muiden maanpuolustusjärjestöjen aktiivijäseniä, jotka pitävät itse yllä omaa ampumataitoaan, fyysistä kuntoaan ja sotilaallista osaamistaan.
Kertausharjoituksia säännöllisesti
Puolustusvoimien sodan ajan 230.000 hengen vahvuudesta yli 96 prosenttia on reserviläisiä, joita kutsutaan kertausharjoituksiin epäsäännöllisesti. Reserviläisliitto ehdottaa, että jokainen reserviläinen saisi kertausharjoitus- tai muuta lisäkoulutusta omaan sodan ajan tehtäväänsä vähintään viiden vuoden välein.
Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää siihen, että sodan ajan yksiköt säilyvät mahdollisimman pitkälle koulutuskokoonpanossaan. Reserviläisliiton mukaan reserviläisten mahdollisuutta siirtyä täydennyspalvelukseen tulisikin rajoittaa esimerkiksi niin, että kertausharjoituskutsun saanut ja täydennyspalvelukseen haluava reserviläinen siirretään täydennyspalvelukseen vasta kyseisen kertausharjoituksen jälkeen. Lisäksi ns. täydennyspalvelusvelvollisuuden määrää tulisi lisätä merkittävästi.
Kokonaisturvallisuus huomioon
Sodan kuva sekä muodot ovat viime vuosina nopeasti muuttuneet ja myös Suomen tulee pystyä vastaamaan ns. hybridiuhkiin, joihin kuuluu perinteisen sodankäynnin muotojen lisäksi muun muassa informaatiovaikuttamista, verkkohyökkäyksiä, terroritekoja ja muuta toimintaa, joilla pyritään lamauttamaan yhteiskunnan toiminta. Reserviläisliiton mukaan puolustuksessa tulisikin huomattavasti nykyistä paremmin huomioida kokonaisturvallisuusnäkökulma ja kriisivalmiutta tehostaa vahvistamalla myös muita kuin Puolustusvoimien organisaatiota.
Jokaiselle kriisitilanteessa toimintavastuulliselle viranomaiselle tulisi Reserviläisliiton mukaan rakentaa poikkeusolojen organisaatio ja sijoittaa sekä varata siihen henkilöt ennakkoon. Näiden organisaatioiden tulisi myös harjoitella säännöllisesti.
– Näihin organisaatioihin tulisi sijoittaa nykyistä laajemmin siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä sekä täydennyspalvelukseen siirtyneitä reserviläisiä ja tehtäviin halukkaita henkilöitä, joilla ei ole sijoituksia Puolustusvoimien sodan ajan organisaatioissa, sanoo Pohjola.
Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva valtioneuvoston puolustusselonteko linjaa sen, miten Suomen puolustuskykyä ylläpidetään, käytetään ja kehitetään lähivuosina.
