Paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaarissa Lahdessa pohdittiin tiistaina lapsuuden kokemusten vaikutusta myöhempään kehitykseen ja siihen, miksi toiset ovat suuremmassa riskissä syrjäytyä.
– Tämä aiheen tarkastelun kautta toivottavasti löytyy yhä täsmällisempää tietoa myös siitä, mitkä perheisiin ja lapsuuteen kohdistuvat palvelut vaikuttavat parhaiten syrjäytymistä ehkäisevästi, pohti avauspuheenvuorossaan sisäasianministeri Päivi Räsänen.
– Lasten ja nuorten ongelmien ratkaiseminen vaikuttaa siihen, miten turvallinen yhteiskunta on jatkossa.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusjärjestön tietojen mukaan joka viides vuonna 1987 syntynyt lapsi on 21-vuoden ikään tullessaan saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa.
– On syytä kysyä, miksi näin monella nuorella on mielenterveyteen liittyviä ongelmia, Räsänen kysyi puheessaan.
– Yhteiskunnan jakaantuminen ja ongelmien kasaantuminen näkyy myös lasten ja nuorten elämässä. Samaan aikaan mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvaessa yhä suurempi osa lapsista ja nuorista voi aiempaa paremmin. Hyvinvoinnin parantaminen ei onnistu vain viranomaisten toimin, sillä kotien ja lähiympäristöjen merkitys on edelleen keskeinen lapsen kannalta.
Räsänen kertoi myös sisäasiainministeriön selvitystyöstä, jossa yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa selvitetään viimeaikaisten perhesurmien taustat. Selvityksessä käydään läpi perhe- ja lastensurmat vuodesta 2003 lähtien. Selvityksessä pyritään saamaan tietoa siitä, miten viranomaiset tai muut tahot voisivat ennalta ehkäistä tapahtumia.
– Olemme saaneet paljon kansalaisten yhteydenottoja liittyen näihin todella surullisiin ja traagisiin tapahtumiin. Viime vuosina on puhuttu paljon yhteisöllisyyden heikentymisestä. Saamiemme yhteydenottojen määrä kuitenkin osoittaa, että kansalaiset ovat aidosti huolissaan läheisistään ja siitä, miten he pystyvät auttamaan muita ihmisiä vaikeuksissa, ministeri totesi.
