Viikonloppuna pidetyssä CISOR-järjestön kongressissa esiteltiin Suomen puolustusratkaisua. Tilaisuus käynnisti Reserviläisliiton kaksivuotisen puheenjohtajakauden järjestössä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvaili Maanpuolustuskorkeakouluun kokoontuneelle parisataapäiselle yleisölle Euroopan sotilaspoliittisen tilanteen jyrkkää ja nopeaa muutosta.
– Vielä viisi vuotta sitten luulimme, että ympärillemme on kehittymässä ystävien tai ainakin rauhan kehä. Vain parissa vuodessa asetelma on kääntynyt päälaelleen. Kaikkien tiedossa on, miten Venäjä käyttäytyy: Krimin laiton liittäminen, Itä-Ukrainan epävakaus. Turkki on muuttunut ja Pohjois-Afrikassa olemme nähneet katastrofaalista kehitystä. Vakauden kehä Euroopan ympärillä on vaihtunut epävakauden kehäksi, Niinistö arvioi.
CISOR-järjestön jäsenmaiden edustajille esiteltiin Santahaminassa Suomen yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuvaa puolustusjärjestelmää. Suomella on reservissä noin 900.000 sotilaskoulutuksen saanutta miestä ja naista, joista 230.000 on sijoitettuna Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Järjestelmä pohjautuu suomalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, joka on tutkimusten mukaan paljon korkeampi kuin eurooppalaisilla keskimäärin.
– Suomessa tilanne on maanpuolustustaidon, -tahdon ja -kyvyn kannalta erityisen hyvä. Suurin osa suomalaisista olisi valmiita puolustamaan Suomea aseellisesti. Hybridisodankäynnin kannalta tämä on olennaista, koska kaikki suomalaiset altistuvat informaatiolle esimerkiksi verkossa, kertoi Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.
Myös Puolustusvoimien kansainvälinen yhteistoiminta nousi kongressissa vahvasti esiin. CISOR-järjestön puheenjohtajana 2016-2018 toimiva, reservin sotilasmestari Ilpo Pohjola kertoi, että Reserviläisliitto pyrkii kehittämään myös Euroopan reserviläisten välistä yhteistyötä ja selvittää parhaillaan mahdollisuuksia mm. verkossa tapahtuvalle koulutusyhteistyölle.
Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan (kesk.) vetämässä paneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta keskustelivat kansanedustajat Veera Ruoho (ps.), Krista Mikkonen (vihr.) ja Pertti Salolainen (kok.).Panelistit katsoivat, että Suomen lainsäädännössä on puutteita erityisesti kyberturvallisuuden suhteen.
Nato-jäsenyyden hakemisen osalta hakijat olivat erimielisiä. Salolainen peräänkuulutti sopivaa ajankohtaan Natoon liittymiselle, kun taas Ruoho piti viisaampana seurata Ruotsin menettelyä asiassa. Mikkonen tyytyisi lisäämään pohjoismaista sekä Euroopan sisäistä sotilaallista yhteistyötä.
