TELMA | Iso haloo ilmasta

0
(arkistokuva)

Työpaikoilla vietetään iso osa valveillaoloajasta, joten ei ole samantekevää, millaista hengitysilma siellä on. Julkisessa keskustelussa pinnalla on home, mutta sisäilman laatu muodostuu paljon muustakin, muistuttaa Telma.

Työpaikkojen ilmanlaatu ei rajoitu teollisen työn höyryihin. Kyselyissä jopa joka kolmas työntekijä kertoi kärsivänsä jatkuvista haitoista, ja joka viides oireili huonosta ilman laadusta viikoittain. Ilma työpaikoilla voi olla pilalla monesta syystä: tunkkaisuus, kuiva ilma, veto, lämpötilojen vaihtelu tai pöly ärsyttävät ja vaivaavat.

– Ongelmat eivät ole pelkästään työviihtyvyyshaittoja. Osa näyttää saavan ilmasta myös terveydellisiä oireita, sanoo professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.

Erityisesti mikrobiongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina homevaurioiden vuoksi. Oli sisäilman vaiva mikä tahansa, kaikki ratkaisut pitää tehdä kuitenkin järjellä, maltilla ja oikeilla toimintatavoilla.

– Kun asioiden korjaamiseen käydään viivyttelemättä ja asianmukaisin toimin, tilanne on otettavissa haltuun.
Työnantaja on vastuussa siitä, että työntekijöiden terveys ei vaarannu. Työntekijän vastuulla on puolestaan ilmoittaa vaara- ja haittatekijöistä.

– Naulakkokeskustelut eivät johda asioiden parantumiseen, vaan se vaatii asian esille ottamista ja toimenpiteitä. Järjestäytynyt asioiden käsittely vie asioita helpommin eteenpäin, Reijula sanoo.

Sisäilman hallinnasta on hyviä esimerkkejä. Telman tuoreessa numerossa vieraillaan tutustumassa hyviin käytäntöihin Vantaalla, Tikkurilan maalitehtaalla sekä Alajärven terveyskeskuksessa, jossa sisäilmahaasteisiin on tartuttu määrätietoisesti.

Ulkoasultaan uudistuneessa Telmassa hengitetään raikkaan ilman lisäksi työpaikkojen tunnelmaa. Telma kurkistaa nuohoojan kanssa katolta ja vierailee maatilalla, koulussa ja leipomossa. Professori Kai Savolainen pohtii kirjoituksessaan nanoteknologian vaaroja ja mahdollisuuksia, ja kolumnisti Jarkko Tontti puolestaan kertoo käytännön opetuksia työelämästä.

Telma on Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Lehden levikki on noin 114 000 kappaletta, ja sen kohderyhmää ovat muun muassa työsuojelu- ja luottamushenkilöstö, työterveyden ammattilaiset, esimiehet, työelämätutkijat sekä viestinnän ammattilaiset. Telman käytännön toteutuksesta vastaa Alma360.

Työsuojelurahaston (TSR) tavoitteena on rahoittaa sellaista tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Työturvallisuuskeskuksen (TTK) tarkoituksena on parantaa työhyvinvointia kehittämällä työyhteisöjen toimintaa ja osapuolten välistä yhteistyötä, edistämällä työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuloksellisuutta sekä parantamalla esimiestyötä.
TTK tuottaa ja välittää työyhteisöjen kehittämisessä tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla, tiedottamalla sekä kehitys- ja tietopalveluilla. TTK myös ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä.

Terveyssovellus-22

JÄTÄ KOMMENTTI