Vapaussoturien hautamuistomerkin 100-vuotisjuhla Virroilla

0
Reijo Koskela, Anssi Luodes ja Riitta Kammonen laskemassa Virtain kaupungin, Virtain Reserviläisjärjestöjen ja Virtain seurakunnan yhteisseppelettä.
Teksti ja kuva:Jarkko Ruohola/J-Pnews
VIRRAT

Virroilla vietettiin sunnuntaina (11.10.) Vapauden ja isänmaan puolesta kaatuneiden sankarien hautamuistomerkin eli lyhyemmin Vapaussoturien hautamuistomerkin 100-vuotisjuhlaa. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin kirkosta vanhalle hautausmaalle seppeleenlaskutilatilaisuuteen. Virtain kaupungin, Virtain seurakunnan ja Virtain reserviläisjärjestöjen yhteisseppeleen laskivat Reijo Koskela, Riitta Kammonen ja Anssi Luodes.

Kirkkomaalta juhlaväki siirtyi seurakuntatalolla järjestettyyn tilaisuuteen. Pasi Jartti esitelmöi muistomerkin historiaan liittyvistä asioista.
.
– Muistomerkin kohdalle on haudattu tai sillä paikalla on siunattu yhteensä 22 virtolaista vapaussoturia. Muistomerkissä on heidän nimiensä lisäksi yhden Aunuksessa kaatuneen, yhden Ylöjärvelle haudatun ja yhden Virossa kaatuneen vapaussoturin nimet. Kokonaisuudessaan virtolaisia kaatui Vapaussodassa valkoisten puolella 35 ja punaisten puolella 97 henkilöä. Vakaumuksensa puolesta kaatuneilla on muistomerkki kirkon pohjoispuolella. Vaskivedellä on Vaskiveden taistelun muistomerkki, kertoi Pasi Jartti.

Virtolaisten vapaussota

Virtolaisia osallistui Vapaussotaan valkoisella puolella n. 600, joista menetti henkensä 35. Punaisella puolella taisteli n. 250 ,joista menehtyi 97 henkilöä.Virroilla surmansa sai yhteensä 25 henkilöä, joista virtolaisia oli 15 .
Kaatuneista oli seitsemän valkoisten puolelta ja kahdeksan punaisten puolelta. Vaskivedellä käytiin 9-11.3.1918 ns. Vaskiveden taistelu. Ruotsalaisen eversti H. Hjalmarssonin komentama Virtain ja Ruoveden alueella ollut n.1400 miehen vahvuinen valkoisten osasto valmisteli lähtöä suurhyökkäykseen Tamperetta kohti,kun punaiset yllättäen iskivät Vaskivedellä. Paikalliset suojeluskunnat saivat vahvistukseksi Hjälmarssonnin osaston, Virroilta vahvistuskomppanian ja lopuksi 11.3.1918  Vöyrin sotakoulun 650-miehisen pataljoonan. Tämän jälkeen punaiset alkoivat oma-aloitteisesti vetäytyä kohti Kurua, jossa oli heidän tukikohtansa.Valkoiset jatkoivat sitten etenemistään Tampereelle.
.
– Vaskiveden taisteluissa kaatui valkoisten puolelta neljä ja punaisten puolelta viisi eli Vaskiveden taisteluissa menehtyi yhteensä yhdeksän henkilöä, valotti Vaskiveden taistelua Pasi Jartti.

Vapausoturien hautamuistomerkin synty

Muistomerkin paljastuksesta oli uutinen Uusi Suomi-lehdessä 31.10.1920. Sen sisältö oli seuraavanlainen.  Virtain sankarihautapatsas. Tänään paljastetaan Virtain sankarihautapatsas, jonka alla lepää 23 Vapaussodassa kaatunutta pitäjäläistä. Patsaan, joka on tullut maksamaan 30000 markkaa, on kustantanut Virtain suojeluskunta ja sen on valmistanut Suomen Graniitti Osakeyhtiö Tampereelta.
.
– Suoritetaanpa uutiselle nykymuodin mukainen faktantarkastus. Asiakirjoista löytyvät tarkemmat tiedot. Manttaalinomistajien kunnan huoneella 6.10.1919 pidetystä kokouksesta laaditussa pöytäkirjassa todetaan sen viidennessä pykälässä, että toimikunta muistomerkkiä varten on perustettu ja sen toiminnan vauhdittamiseksi valittiin kokoonkutsujaksi Justus Pirttiniemi. Asian käsittely jatkui sitten kunnanvaltuutettujen kokouksessa 19.12.1919. Pöytäkirjan kahdeksannessa pykälässä todetaan, että muistomerkin rahoituksesta järjestettiin äänestys, jossa 11 puolsi ja kahdeksan vastusti 15000,00 markan suuruisen määrärahan myöntämistä. Yksi vastalause merkittiin myös pöytäkirjaan. Määräraha myönnettiin.
.
– Uuden Suomen uutisessa ei siis ollut muuta oikein, kuin itse muistomerkki ja mahdollisesti valmistaja. Muut tiedot ovatkin sitten pielessä. Osattiin sitä jo silloinkin kehittää harhaanjohtavia uutisia, kevensi esitystään Pasi Jartti.
.
Vapaussoturien muistomerkki  tehtiin siis kunnanvaltuuston myöntämän määrärahan turvin ja paljastettiin 15.10.1920. Muistakin päivämääriä on esitetty. Muistomerkki on myöhemmin luovutettu Virtain seurakunnan hallintaan ja hoitoon. Virtain Sotaveteraanien Perinnetoimikunta esitti muistomerkin kunnostamista Suomen itsenäisyyden 100-vuotistapahtumiin mennessä vuoteen 2017. Näin myös tapahtui. Kunnostuksen suoritti Kiviliike Sairanen Oy.
.
– Tänään kunnioitamme heidän muistoaan. Muistakaamme myös, että maamme itsenäisyys on kalliisti sankareiden verellä ostettu Vapaussodassa ja Toisessa Maailmansodassa. Ja se ei ole myytävissä, korosti Pasi Jartti.
.
Juhlan vapaan sanan osuudessa Jussi Korhonen muisteli enoaan kirjeen kautta, jonka eno oli lähettänyt Korhosen äidille Vaskiveden taisteluista.
.
– Kirjeessä hän aavisti kaatuvansa sodassa ja näin kävikin kahden viikon päästä. Älkää surko, miten minulle  käy, sillä täällä on paljon mukana perheellisiä miehiä ja minä olen perheetön. Myös rintamalla olevien 13-14 vuotiaiden poikien mukanaolo huolestuttaa, koska tämä kova paikka, avasi kirjeen sisältöä Jussi Korhonen.
-jr

vanhat kuorma-autot tukim

JÄTÄ KOMMENTTI