Pentti Hautala
Alavus/Töysä
Venäjän aloittaessa viime vuoden talvella hyökkäyssodan Ukrainaan, on laitettu EU:n toimesta pakotteita ja rajoituksia hyökkääjää kohtaan. Venäjä on vastannut samalla mitalla ja sulkenut eri maiden konsulaatteja.
Suomellekin Venäjä on tehnyt erilaista kiusaa kevään kuluessa. Näistä mainittakoon, esimerkiksi Suomen Moskovan ja Pietarin edustustojen pankkitilien jäädyttäminen. Suomen Pietarin-konsulaatin sulkeminen, Murmanskissa ja Petroskoissa sijaitsevien toimipisteiden sulkeminen ja paljon muuta kiusaa.
Mutta Maarianhaminassa sijaitseva, Ahvenmaan Venäjän konsulaatti sallitaan edelleen olla toiminnassa. Oikeammin todettunahan on kyseinen ”konsulaatti” ollut tärkeä, Itämeren vakoilukeskus itänaapurillemme. Sitä se on erityisesti tässä nyt vallitsevassa levottomassa maailman tilanteessa.
Konsulaatin sulkemisesta on keskusteltu viime kuukausina ja monelta taholta on sen sulkemista vaadittu. Mutta joistakin käsittämättömistä tekosyistä, liehuu Venäjän lippu, edelleen Ahvenanmaan pääkaupungissa Maarianhaminassa.
Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalle perustetiin vuonna 1940. Sen perustamissopimus oli aikoinaan Neuvostoliiton määräys. Eli pakon sanelema. Suomen oli pakko kirjoittaa se talvisodan jälkeen.
Siitä huolimatta, että Neuvostoliiton taru on valtiona päättynyt, niin konsulaatti on kuitenkin jäänyt Maarianhaminaan.
Maalais- ja talonpoikais-, sekä muillakin koulutetuilla järjillä ajatellen pitäisi hoksata. -Kyllä nyt viimeistään ovat vuonna 1940, pakkosopimuksen perusteella tehdyt meiningit mitätöityneet. Venäjän konsulaatilla ei Ahvenanmaalla, Nato maassa, alkuperäisen sopimuksen mukaista virallista tehtävää. Venäjä kyllä hyötyy, kun saa toteuttaa tiedustelutehtäviä Nato- maiden keskellä.
Alkuperäisen sopimuksen mukaan on Neuvostoliitolla oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulaattia. Se oli aikaisemmin hyväksyttävissä maiden väliseksi diplomatiaksi. Sopimukseen sisältyi, itänaapurillemme oikeus valvoa alueen demilitarisointia. Eli Ahvenanmaan alueen tyhjentämistä sotilaista ja alueen linnoittamattomuutta koskevien sitoumuksien noudattamista.
Vuonna 1940 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton KAHDENVÄLISEN sopimuksen purkaminen ei vaikuttaisi millään tavalla Ahvenanmaan asemaan.
POLITIIKKOJENKIN olisi hyvä tiedostaa ja tunnustettava se tosiasia, että Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva SOPIMUS KIRJOITETTIIN jo vuonna 1921. Kansainliiton välityksellä, ja siinä ei ollut Neuvostoliitto mukana. Näinhän on virheellisesti joiltakin tahoilta annettu ymmärtää. Sellaisten sanomana, jotka vastustavat Venäjän konsulaatin, nykyisen Itämeren alueen tiedusteluyksikön sulkemista.
Kuva: Pentti Hautala
