Jaksovoittojen ollessa tasan supervuoro on ratkaissut pesäpallo-ottelun voittajan kaudesta 1990 lähtien. Jatkossa näin ei tapahdu Superpesiksen, Ykköspesiksen ja nuorten Superpesiksen runkosarjaotteluissa, vaan ratkaisu haetaan suoraan kotiutuskilpailusta.
Pesäpallo-ottelussa jaksovoitosta saa yhden sarjapisteen. Tarvittaessa kolmas sarjapiste ja samalla ottelun voittaja ratkaistaan tulevalla kaudella kotiutuskilpailussa.
– Muutoksen myötä joukkueet ottavat kotiutuskilpailun aiempaa paremmin huomioon otteluun valmistauduttaessa ja taktiikkaa laadittaessa. Kotiutuskilpailuun voi syntyä täysin uusia taktisia elementtejä ja pelillisiä oivalluksia, joita emme ole koskaan aiemmin peleissä kokeneet. Kotiutuskilpailu on hieno ja urheilullinen tapa ratkaista voittaja. Se tarjoaa yleisölle mielenkiintoisen ja dynaamisen huipennuksen tasaiselle ottelulle, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka innostuu.
Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelattiin viime kesänä 58 ja naisten Superpesiksen runkosarjassa 35 supervuoroa. Jatkossa nämä kaikki korvataan kotiutuskilpailulla, jossa etenijä asetetaan suoraan kolmospesälle ja lyöntivuoroinen lyöjä saa heti eteensä kotiutustilanteen.
– Miesten Superpesiksessä lähes joka kolmas ja naisten puolella lähes joka neljäs ottelu oli kahden jakson jälkeen tasatilanteessa viime kaudella. Sarjataulukossa useampi sijoitus ratkaistiin jopa samalla pistemäärällä tai yhden sarjapisteen erolla. Kotiutuskilpailuissa saatetaan siis ratkaista todella isoja asioita jatkossa, Rantatorikka huomauttaa.
– Kuulimme laajasti seura- ja pelinjohtajien näkemyksiä ennen päätöksen tekemistä. Pudotuspeleihin supervuoro haluttiin ainakin toistaiseksi jättää, jotta kauden tärkeimmissä otteluissa annetaan lisää mahdollisuuksia täydellisen pelinomaiselle ratkaisulle tilanteidenrakenteluineen, Rantatorikka lisää.
Pesäpalloliiton johtokunnan tekemä päätös on lisäksi voimassa kaikissa Talvisuperin otteluissa. Miesten Talvisuper käynnistyy tämän viikon lauantaina, kun Manse PP kohtaa Vimpelin Vedon Tampereella kello 17 alkavassa ottelussa.
MUITA TARKENNUKSIA PESIKSEN PELISÄÄNTÖIHIN KAUDELLE 2024:
Pesäpalloliiton johtokunta on vahvistanut pesäpallon pelisäännöt kaudelle 2024. Mukana on yksi iso muutos koskien supervuoron poistamista Superpesiksen, Ykköspesiksen ja nuorten Superpesiksen runkosarjaotteluissa.
Pelisäännöt-dokumentti päivitetään alkuvuoden aikana.
TASATILANTEESSA SUORAAN KOTIUTUSKILPAILUUN
Jos jaksovoitot ovat tasan, ottelun voittaja ratkaistaan suoraan kotiutuskilpailussa Superpesiksen, Ykköspesiksen ja nuorten Superpesiksen runkosarjaotteluissa sekä kaikissa Talvisuperin otteluissa. Supervuoroa ei siis pelata.
Kotiutuskilpailun ensimmäiset viisi paria ja mahdolliset kolme paria jatkokierroksille nimetään pelisääntöjen mukaisesti tulospalvelujärjestelmään kokoonpanojen ilmoittamisen yhteydessä. Muutokset ovat mahdollisia ennen kotiutuskilpailun alkua sekä loukkaantumistapauksissa. Lisäksi jatkoparien osalta on mahdollisuus vaihtaa yksi pelaaja ilmoittamalla asiasta pelituomarille ja kirjurille välittömästi kotiutuskilpailun ensimmäisen kierroksen päätyttyä.
Tauko kahden jakson jälkeen on viisi (5) minuuttia ennen kuin kotiutuskilpailu alkaa. Vaihdettaessa vuoroa kotiutuskilpailussa tai siirryttäessä uudelle kotiutuskilpailun kierrokselle ei pidetä erillistä taukoa.
Kotiutuskilpailusta koostetaan omat pelaajatilastot eikä kotiutuskilpailun juoksuja lasketa sarjataulukkoon. Kotiutuskilpailu päättyy tasoittavalla vuorolla heti, jos sisällä oleva joukkue tekee voittojuoksun.
TENAVAKENTTÄÄN ETUKAARI E-TYTTÖJEN OTTELUISSA
Tenavakentällä pelaavat E-tyttöjuniorit sekä F- ja G-juniorit pesäpallon pelisääntöjen mukaisesti. E-tyttöjen otteluissa kenttään lisätään jatkossa etukaari ja kasvatetaan pelinomaisuutta sekä taitojen oppimista erityisesti pienten lyöntien osalta. Kotipesän etukaaren säde on syöttölautasen keskipisteestä mitattuna 270 cm – vastaavasti kuin aikuisten kentissä ja juniorikentässä. Tenavakentän etukaari voidaan merkitä kenttään kalkilla tai muulla erottuvalla tavalla.
ESTÄMINEN
Maskipelaamisen tulkintoja lievennetään pelikaudelle 2024. Ulkopelaajat voivat sijoittua etenijöiden etupuolelle haluamallaan tavalla ja liikkua pelinomaisesti syötön noustua.
Kärkkyvällä sisäpelaajalla on oikeus palata syötön tai lyönnin aikana lähtöpesään. Etenijä voi sijoittua pesällä ollessaan haluamallaan tavalla poikkipolun suuntaisesti.
Vastapuolen pelaajan häirintä provosoiden esimerkiksi käsiä liikuttamalla tai nostamalla käsiä ylös on kuitenkin kielletty.
Esimerkiksi ykköseltä kärkkyvä etenijä voi palata pesän läpi vara-alueelle lyönnin aikana, vaikka lyönti suuntautuisikin etenijää kohti.
SYÖTTÄMINEN
Syöttämiseen liittyen on tarkennettu tekniseen suoritukseen liittyviä sanamuotoja.
Ottaessaan alkuasennon lukkarin on ”pidettävä osaa räpylästään lautasen päällä.” Mikäli lukkarilla ei ole räpylää kädessään, alkuasennon sijainti katsotaan ylemmästä kädestä.
Syöttöliikkeessä pallon ylimmän kohdan ja räpylän alimman kohdan väliin on tultava vähintään 15 cm:n ero. Mikäli lukkarilla ei ole räpylää kädessään, syöttöliikkeen pituus katsotaan käden alimmasta kohdasta. Lukkari suorittaa syöttöliikkeen yhdellä yhtäjaksoisella edestakaisella liikkeellä, joka tapahtuu alemmalla räpylättömällä kädellä ylemmän käden alitse. Syöttöliikkeen tulee olla nykäyksetön.
OTTELUN PÄÄTTYMINEN
Ottelun päättymiseen liittyvää määrittelyä tarkennetaan kolmen pitkän vihellyksen osalta otteluissa, joissa ei pelata sarjapisteistä (esim. pudotuspeliottelut). Ottelu päättyy, kun ottelun voittaja on selvillä ja pelituomari on viheltänyt kolme pitkää vihellystä ottelun päättymisen merkiksi.
