Maailman mielenterveyspäivää vietettiin lokakuun 10. päivä. Päivä muistuttaa meitä ihmisen tärkeästä pääomasta – mielenterveydestä. Mielenterveys on myös osa henkistä kriisinkestävyyttä ja siten se tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta.
Erityisen hienoa on se, että eduskunnan käsittelyssä on nyt vihdoin lasten ja nuorten terapiatakuu. Kokoomus on kannattanut terapiatakuuta vuoden 2019 kansalaisaloitteesta lähtien.
Terapiatakuun tavoitteena on vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyden oireiluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten edistää nuorten opiskelua sekä osallistumista työelämään ja yhteiskuntaan. Hallituksen esityksen mukaan lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret pääsisivät perustason mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu olisi maksutonta.
.
Lasten ja nuorten terapiatakuu sisältää mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisen ja hoitamisen. Kaikissa tilanteissa ei edellytettäisi lapsen tai nuoren hoidon tarpeen lääketieteellistä arviota tai diagnoosia, vaan takuun piiriin kuuluu myös mielenterveyden häiriöitä lievempiä oireita ja tilanteita.
.
Muitakin resurssien lisäkohdennuksia mielenterveyspalveluihin tehdään. Esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta parannetaan yhteistyössä muun muassa seurakuntien kanssa. Määräaikaisella seitsemän miljoonan euron rahoituksella lisätään esimerkiksi walk in -palveluiden ja chat -palveluiden saatavuutta. Kela-korvausten uudistuksen yhteydessä korotetaan myös mielenterveyden hoidon korvaustaksoja.
.
Toivottavasti pystymme jatkossa laajentamaan terapiatakuun myös muille ikäryhmille, nimittäin mielenterveysongelmista kärsivät kaiken ikäiset ihmiset. Mielenterveyshäiriöt aikaansaavat ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen paljon kärsimystä. Lisäksi niiden kustannukset ovat valtavat. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat OECD:n mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa.
.
Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla yhtenä suurimmista syyryhmistä ovat juuri mielenterveyden häiriöt. Alle 35 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläköityminen on jopa kasvussa. Mielenterveysongelmat aiheuttavat myös paljon sairauspoissaoloja.
Onneksi meillä on myös useita järjestöjä, joiden palveluista moni ihminen saa apua ja tukea. Näinä vaikeina talouden aikoina on muistettava myös järjestöjen arvokas ja kustannusvaikuttava työ.
.
Henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi pitää toki tehdä paljon muutakin, sillä silloin kun tarvitaan palveluja, ollaan jo myöhässä.
Muun muassa lapsuuden ja nuoruuden turvaverkoista on huolehdittava. Lapset ja nuoret eivät saa jäädä yksin. Siinä meillä vanhemmilla on päävastuu, emmekä voi sitä opettajille tai muille viranomaisille ulkoistaa.
.
Paula Risikkko
