Mitä kuuluu Kuusiokunnille? Elinvoimaa matkailusta, palveluista ja opintotarjonnasta
Kuusiokunnissa panostetaan aktiivisesti kaupunkikeskustojen elävöittämiseen, infrastruktuurin kehittämiseen sekä työllisyyden ja elinvoiman vahvistamiseen. Alueella toteutettavat toimenpiteet tukevat matkailun kasvua, paikallista yrittäjyyttä ja palveluiden saatavuutta. TE2024-uudistus tuo uusia mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen niin Kuusiokuntien sisällä kuin muiden alueiden kanssa. Yhteistyön uudistumisen myötä seutukunnan toimintaideoita pohditaan tarkemmin ensi vuoden aikana.
Alavus: Keskustaa ja palveluja kehittäen
Alavus on kärsinyt useista paikallisista äkillisistä rakennemuutoksista, jotka ovat johtaneet työpaikkojen ja yritysten menetyksiin. Haasteista huolimatta kaupunki on katsonut määrätietoisesti tulevaisuuteen ja suuntautunut eteenpäin. Kaupunkikeskustan kehittäminen on käynnissä laajana hankekokonaisuutena, johon sisältyy muun muassa palvelukorttelin rakentaminen, joka yhdistää kaupungin tiloja ja sosiaali- ja terveysalan keskuksen yhteen toimivaan kokonaisuuteen. Vesistöhankkeet jatkuvat, ja PK-yritysten kehitystä ja kasvua tuetaan aktiivisesti useilla hankkeilla.
Kuortane: Tieverkoston parantamista sekä Urheiluopiston kehittämistä
Kuortaneella kehitystyö keskittyy erityisesti tieyhteyksien parantamiseen, kuten Mäyryn risteyksen ja maantie 711 kehittämiseen, jotka ovat keskeisiä liikenteen sujuvuudelle. Kuortane vahvistaa asemaansa liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena, jota tukevat niin urheilulukio kuin uintikeskuksella laajeneva Urheiluopisto. Kuusiokunnissa suunnitellaan tiivistä yhteistyötä luonto- ja matkailuteemojen kehittämiseksi, keskittyen Kuuden tähden reitistön kehittämiseen ja Kaatialan louhoksen matkailullisen vetovoiman vahvistamiseen.
Ähtäri: Elinvoimaa matkailusta ja panostuksia koulutukseen
Ähtärissä viime vuosien suuret investoinnit, kuten Otson yhtenäiskoulu ja uimahalli Loiske, on saatu käyttöön. Sedun ja Ähtärin lukion yhteiskampus valmistuu alkuvuonna 2026 Tuomarniemelle vahvistaen alueen koulutustarjontaa. Matkailu säilyy Ähtärin elinvoiman tärkeänä kulmakivenä, ja sen kehittämiseksi tehdään jatkuvasti määrätietoista työtä houkuttelevuuden lisäämiseksi ja aluetalouden vahvistamiseksi.
Soini: Aluetalouden vahvistamista ja vetovoimaisuutta luonnosta
Soinissa katse suuntautuu kehitystyöhön, joka keskittyy luonnon ja matkailun tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä paikallisten elinkeinojen tukemiseen. Tavoitteena on tarjota asukkaille ja vierailijoille monipuolisia luonnon aktiviteetteja ja elämyksiä, jotka vahvistavat alueen matkailullista vetovoimaa. Bioterminaalihanke etenee vauhdilla, tuoden merkittäviä parannuksia kunnan aluetalouteen ja tukien kestävää kehitystä. Soini suuntaa yhteistyötään yhä tiiviimmin Kuusiokuntien suuntaan.
Maakunnan työllisyystilanne on heikentynyt, mutta työvoimapula tulee jatkossakin pysymään merkittävänä haasteena
Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurilan johdolla tilaisuudessa esiteltiin myös maakunnan tilannekuva ja kehitysnäkymät, jotka tukevat myös juuri käynnissä olevaa uutta maakuntastrategian valmistelua.
- Talouden heikko tilanne on näkynyt Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnan kaikissa seutukunnissa yritysten liikevaihto on heikentynyt ja viennin määrä vähentynyt huomattavasti, kertoo Laurila.
Tilanne näkyy vahvasti Järviseudulla, jossa on merkittäviä vientiyrityksiä. On kuitenkin poikkeuksellista, että työttömyyden määrä ei ole noussut samassa suhteessa seudulla vaan yritykset selvästikin haluavat pitää kiinni osaajistaan.
Etelä-Pohjanmaalla laajemmaltikin työttömien määrä on kasvanut, mutta yhä maakunnan työttömyysaste on maan toiseksi matalin. Kuusiokuntien alueella työttömyysaste on kasvanut muuta maakuntaa enemmän, mikä on suurelta osin seurausta alueen paikallisesta rakennemuutostilanteesta.
Ennusteiden mukaan talous kääntyy kasvuun ensi vuonna, jonka myötä on odotettavaa, että työllisyyskehitys parantuu ja haasteet työvoiman saatavuudessa lisääntyvät jälleen maakunnan työmarkkinoilla.
Monipuolisia kehitysmahdollisuuksia EU:n rahoitusohjelmista
Etelä-Pohjanmaan kehittämishankkeille on saatavilla monia rahoitusmahdollisuuksia EU:n rahoitusohjelmista ja rahastoista. Tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja ajankohtaisista hankkeista esiteltiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF), sosiaalirahaston (ESR+), maaseuturahaston ja paikallisten Leader-ryhmien kautta haettavan rahoituksen osalta. Etelä-Pohjanmaalla EAKR- ja JTF-rahoitusta myöntää Etelä-Pohjanmaan liitto, kun taas maaseuturahaston ja ESR+-rahoituksen osalta myöntävänä tahona toimii ELY-keskus.
Tilaisuuden tausta
Kuusiokuntien tilaisuus Ähtärissä 11.11.2024. Tilaisuudet järjestivät Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskus sekä Leader Kuudestaan.
