Pekka Lehtinen
Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025. Voitko nyt rakentaa ilman lupaa?
Uuden rakentamislain yhtenä tavoitteena on vähentää rakennustarkastajilta pienten hankkeiden ohjeistamiseen ja valvontaan kuluvaa aikaa siirtämällä vastuuta itse rakentajalle. Asuinrakennukselle pitää kuitenkin aina tehdä rakentamislupahakemus. Jos muunlainen hanke ei ole kaavanvastainen eikä merkittäviä maankäytöllisiä, ympäristöllisiä tai kulttuuriperintöön liittyviä vaikutuksia ole, niin uuden lain 42§:n mukaan voidaan ilman lupaa rakentaa:
- Kooltaan vähäinen (esim. alle 20m2) ilman viranomaisvalvonnan tarvetta oleva kevytrakenteinen vajarakennelma, koska se ei rakentamislain siirtymäsäännöksen (196§) ja kerrosalan laskemista koskevien säännösten perusteella muodosta kerrosalaa (Ympäristöministeriön opas no.72) (esim. liiteri, kasvihuone, venevaja, huvimaja, leikkimökki, ulkokäymälä, jätesuoja, halkovaja, rukoushuone).
- Kooltaan alle 30m2 ja alle 120m3 oleva talousrakennus tai vähäistä suurempi (esim. 29m2) vajarakennelma edellyttäen riittävästi rakennusoikeutta (esim. sauna, aitta, varasto, autotalli).
- Kooltaan alle 50m2 oleva avoin katos (esim. autokatos, grillikatos, jätekatos, kesäkeittiö).
- Yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa enintään 4 henkilöä tai joka on paikallaan enintään 3 kk.
- Alle 30m korkea masto tai piippu.
- Alle 2 m2 suuruinen valaistu mainoslaite.
- Erityistä toimintaa varten rakennettava alue, jolla ei ole vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Erityisesti energiakaivoille pitää rakentamislain 42§:n mukaan aina tehdä rakentamislupahakemus, mutta yllä olevasta luettelosta puuttuvat muunlaiset aiemmin toimenpideluvanvaraiset hankkeet ovat ilman lupaa sallittuja ottaen kuitenkin huomioon rakennusjärjestyksessä olevat niitä koskevat määräykset (esim. laiturit, aidat, tukimuurit, asuntolaivat ja –vaunut, ilma- ja ilmavesilämpöpumput, jne.).
Rakennusjärjestys ja rakennusrekisterissä olevat tiedot
Kuntakohtaisesti rakennusjärjestysten sisältö vaihtelee paljon, vaikka useimmat mukailevatkin Kuntaliiton laatimaa mallirakennusjärjestystä. Kunnilla on aikaa vuoden 2026 loppuun asti uudistaa rakennusjärjestys uutta lakia vastaavaksi ja vanhaa rakennusjärjestystä on noudatettava uuden voimaantuloon asti. Rakentajan velvollisuus on noudattaa kaavamääräysten lisäksi myös voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä olevia säännöksiä siltä osin, kuin ne eivät ole ristiriidassa kaavan tai uuden rakentamislain kanssa (esim. tontilla käytettävissä oleva rakennusoikeus, rakennuksiin ja niiden sijoitteluun liittyvät palo- ja turvallisuusmääräykset, määräykset etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta)
Vaikka uudessa laissa olevan määritelmän mukaan seinät, katto ja sisäänkäynti tekevät leikkimökistäkin rakennuksen, niin ilman viranomaisvalvonnan tarvetta olevat vähäiset kevytrakenteiset rakennelmat eivät muodosta kerrosalaa, mikä ympäristöministeriön oppaassa no.72 ensimmäisenä laskentasääntönä todetaan. Niinpä kaikki uuden lain määrittelemät ”rakennukset” eivät muodosta kerrosalaa eikä kaavan rakentamisrajoitus siis kohdistu niihin. Ilmeisesti rakennus-sanaa tullaan käyttämään rakennusjärjestyksissä sekavasti tarkoittamaan toisinaan asuinrakennusta tai talousrakennusta tai pelkästään rakennelmaa tai jotakin puistomuuntamon kaltaista laitetta tms. esimerkiksi rakentamiskohteen ja naapurikiinteistön rajaviivan välistä etäisyyttä koskevissa määräyksissä.
Rakentajan on itse otettava rakennusvalvonnalta selville, mitä tietoja kunnan rakennusrekisterissä on hänen kiinteistöstään sekä korjattava ja täydennettävä näitä rekisteritietoja kerrosalaa muodostavien rakennusten ja muidenkin luvanvaraisten toimenpiteiden kuten maalämpökaivojen osalta. Rakentajan on myös itse huolehdittava kiinteistöverotusta varten tarpeellisten tietojen ilmoittamisesta verottajalle. Ilman lupaa rakennettaessa ei ole velvollisuutta naapurien kuulemiseen, joten naapurien ilmoitukset voivat johtaa jälkivalvontaan.
Rakentamislakia selostava lakikirja tulee ilmestymään Rakennustieto Oy:n kustantamana vielä v. 2025 aikana. Toivottavasti se yhdenmukaistaa subjektiivisia tulkintoja koskien käsitteitä rakentamisrajoitus, kaavanvastainen, kaavanmukainen, rakennus, rakennelma, kerrosala, avoin katos, jne. Esimerkiksi rakentamislupahakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on rakentamislaissa kaavan (sisällön) mukaisuus, mikä kirjaimellisesti tulkittuna johtaa tarpeettomaan hylkäykseen, jos lupahakemuksen tekee aiemmin toimenpideluvanvaraiselle vähäiselle ja nykyisin ilman lupaa luvalliselle hankkeelle eikä muita hylkäyssyitä ole. Hylkäys ei kuitenkaan estä ilman lupaa rakentamista, koska sitä ei kuuluteta eikä se saa lainvoimaa.
Lisätietoa lakimuutoksesta:
Kunnan rakennusvalvonnasta on saatavilla uudistettu rakennusjärjestys viimeistään vuoden 2026 aikana. Uusi laki velvoittaa rakentajaa itse hakemaan vastuullisesti tietoa:
- Tukes, Rakentamislaki v.2025: tukes.edilex.fi/sv/ lainsaadanto/ 20230751/fi#L3
- Rakennustieto Oy: rakennustieto.fi
- Rakennustarkastusyhdistys: rakennustarkastusyhdistys.fi
- Ympäristöministeriö: ym.fi/rakentamislaki
- Kuntaliitto: kuntaliitto.fi
