Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on jälleen vähentynyt kuntavaaleissa 2025, ja yli 65-vuotiaiden osuus on ennätyskorkea. Sukupolvien välisen tasapainon heikentyminen kuntapolitiikassa herättää kysymyksen: miltä näyttää tulevaisuus, jos nuorten ääni jää kuulumattomiin?
Kuntavaaleissa 2025 alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on laskenut viime kuntavaalien 8,5 prosentista 7,8 prosenttiin. Nuorten osuus on ollut laskusuunnassa kuntavaaleista 2008 alkaen. Myös 30–39-vuotiaiden osuus ehdokkaista on vähentynyt edellisistä vaaleista. Samalla yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on noussut 19,2 prosenttiin. Positiivista on, että 40–49-vuotiaiden osuus ehdokkaista jatkaa kasvu-uralla kuntavaalien 2017 pohjakosketuksen jälkeen.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on nyt 50,7 vuotta. Vaikka ikähaarukka ulottuu 18-vuotiaista 91-vuotiaisiin, nuoria on mukana yhä vähemmän. Tämä kehitys herättää kysymyksen etenkin nuorille itselleen: kenen haluamme päättävän arjestamme?
- Nuorten väheneminen kuntapolitiikassa tarkoittaa, että tärkeät tulevaisuuden kysymykset jäävät helpommin ilman nuorten näkökulmaa. Päätöksiä tehdään vuosiksi eteenpäin, ja siksi olisi tärkeää, että eri ikäryhmät ovat edustettuina, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Nuoria ehdokkaita puuttuu monista kunnista
Nuorten ehdokkaiden osuus vaihtelee huomattavasti kunnittain. Huolestuttavaa on, että peräti 11 kunnassa ei ole lainkaan alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Vielä edellisissä kuntavaaleissa vastaavia kuntia oli vain neljä. Toisaalta joissakin kunnissa nuoria on mukana enemmän, mutta kokonaisuutena trendi on laskeva.
Maakunnittain tarkasteltuna nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita, on edustettuna parhaiten Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan kunnissa. Häntäpäätä pitelevät Pohjois-Savo, Satakunta ja Kymenlaakso.
Nuorten ääni päätöksenteossa ei ole vain nuorten oma asia – se vaikuttaa koko yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ilman nuoria päättäjiä on vaarana, että kunnissa esimerkiksi koulutus- ja nuorisopalvelut, ilmasto- ja ympäristöratkaisut sekä elinvoiman kehittäminen jäävät vaille tulevaisuuden sukupolvien näkökulmaa.
- Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnissa tehtävät ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin, muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi eri puolueiden välillä. Suhteellisesti eniten, 10-11 prosenttia nuoria ehdokkaita on RKP:llä, vihreillä ja pienpuolueilla. Liike nytillä, KD:llä ja valitsijayhdistyksillä nuorten ehdokkaiden osuus on alle kuusi prosenttia. Myös keskustalla, perussuomalaisilla ja SDP:llä on keskimääräistä vähemmän alle 30-vuotiaita ehdokaslistoillaan. Nuoret ehdokkaat ovat kuitenkin kuntapolitiikassa erityisen tärkeitä, sillä he tuovat mukanaan oman sukupolvensa näkökulmia ja kasvavat samalla usein tulevaisuuden päätöksentekijöiksi.
Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä on 45 vuotta, KD:n ehdokkaiden keski-ikä puolestaan on 54. 18–29-vuotiaita on eniten RKP:n, vihreiden ja pienpuolueiden listoilla.
Kuntaliiton tuoreessa Kuntalaistutkimuksessa 18–29-vuotiaista vain 18 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut oman kuntansa kuntapolitiikasta. Ei lainkaan kiinnostuneita tai ei kovin kiinnostuneita puolestaan oli lähes puolet.
Miten saamme nuoret mukaan?
Nuorten kiinnostuksen lisääminen kuntapolitiikkaan vaatii konkreettisia toimia. Esimerkiksi kunnilla ja kuntapäättäjillä on tärkeä tehtävä siinä, että nuoret kokevat paikallisen päätöksenteon omakseen ja näkevät itsensä vaikuttajina.
Yhtenä välttämättömänä konkreettisena toimena on kuntien keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin parantaminen, jotta saamme myös nuoria mukaan kunnan toimintaan. Se on välttämätöntä myös, jotta saamme pidettyä luottamustehtäviin lähteneet nuoret lähtemään uudelleen ehdolle – ja ehdottomasti välttämätöntä myös siksi, että saamme nuoret uskomaan äänestämisen ja muun osallistumisen merkityksellisyyteen.
- Kunnat voivat tehdä paljon sen eteen, että nuoret kokevat kuntapolitiikan kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen rooli on erittäin tärkeä. Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnalliset ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin, muistuttaa toimitusjohtaja Karhunen.
Miksi nuorten kannattaa äänestää?
Edellisissä kuntavaaleissa nuorimpien äänestäjien eli 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti jäi vain 35,4 prosenttiin. Ehdolle ei voi enää asettua, mutta äänestämällä voi jokainen äänioikeutettu vaikuttaa.
Kunnissa päätetään, miten lähivuosina kehitetään esimeriksi:
- Joukkoliikennettä ja kestävää liikkumista
- Koulutusta sekä työllisyyttä tukevia toimia
- Elinympäristön viihtyisyyttä ja ilmastoratkaisuja
- Vapaa-ajan mahdollisuuksia, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluja
- Näihin ja moniin muihin kuntien tehtäviin voit tutustua osoitteessawww.kuntavaalit.fi
Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja – siksi jokaisen ääni kuntavaaleissa on tärkeä.
