Pentti Hautala
Suomenselkä
Seinäjoki-Haapamäki rautatietä on yritetty pitää suosiossa ja mukana kehityksessä. Useita vuosikymmeniä ja sen sähköistys ym. suunnitteluun on tuhlattu rahaa ja aikaa runsaasti.
Viimeksi vuoden 2022 joulukuussa eduskunta myönsi 100 000 euroa kyseisen radan sähköistäminen suunnitteluun. Nyt on suunnittelun tuloksena tiedotettu, että radan tarve- ja käyttö on niin vähäistä, että sille ei saada vastinetta noin 100 miljoonan kuluille.
Vuosikymmenien politikoinnin kohteeksi ovat kohonneet valtion rautatiet. Näin siksi, kun varsinkin monet henkilöliikenteen junavuorot vaativat toimiakseen runsaasti valtion varoja, kun maksavia käyttäjiä ei ole.
Junien karsiminen uhkaa entistä enemmän myös alueemme hiljaisia ratoja. Karsimisen varaa ei kuitenkaan, nyt jo kovin vähissä junavuoroissa ole, tai liikenne loppuu kokonaan.
Kuten lehdistä on luettu ja alueemmekin kuntapäättäjien kokouksista kerrottu, niin valtiovallan taholta on jopa houkuteltu myöskin alueen kaupunkia ja kuntia erilaisiin ”pilotti”-hankkeisiin mukaan. Tarkoituksena on kartoittaa mm. kuinka junaliikenteen yrittäjävetoisuus tulevaisuudessa sujuisi.
Kun esim. Suupohjan ja Seinäjoki-Haapamäki ratojen kehittämisen hankkeissa ei tiettävästi yksikään kunta ole vielä varmaa päätöstä kustannuksiin osallistumisesta tehnyt.
Pyrkimys tietenkin on, että saataisiin radanvarsikuntia myös enemmän maksajiksi kannattamatonta raideliikennettä. Ainakin osallistumista tarvittaviin kunnostuksiin ja rakentamiseen jne.
Raideliikenteen yksityistämisen keinoin haetaan säästöjä valtiolle. Ja näin pitääkin. Ensisijaisesti tähän on jo menty mm. sillä, että on poistettu kannattamattomia junavuoroja ja jopa kokonaan liikenne. Mutta aina ovat jotkut vaalit lähellä, joten tässäkin karsinnassa pitää tehdä politiikkaa. Paljon on vielä tappiota tuottavaa junaliikennettä jäljellä.
Pyrkimyksenä hallituksella on markkinaehtoisen kilpailun avaaminen joukkoliikenteen hoitamiseksi. Mutta halukkaita yrittäjiä ei ole helppo löytää, ilman yhteiskunnan tukea.
Nämä liikenteellisetkin säästötoimet ja karsimiseen johtuvat alkunsa siitä, että me käytämme liian vähän junia ja linja-autoja. Näiden yleisten liikennemuotojen kilpailu on myöskin kova asiakkaista.
Oma-auto, kun se on hankittuna, tulee halvemmaksi ja joustavammaksi käyttää. Ainakin näin, jos on yksikin kaveri kyydissä. Siksi pitääkin päättäjien toimesta ylikorostaa yksityisautoilun ilmastoa tuhoavasta tehosta. Unohdetaan se, että laivat ja lentokoneet saastuttavat jne. tuhatkertaisesti yksityisautoiluun verrattuna.
Päättäjien taholta pelotellaan kansalle, polttoaineita käyttävien autojen vaikutuksista esim. maapallon saastumiselle. Näin pohjustetaan autoilun ja polttoaineiden verotusten nostamista jne.
Monet niistäkin henkilöistä, jotka ovat eniten äänessä junavuorojen säilyttämisestä, eivät junaa koskaan käytä.
– VR on myös toki monissa tapauksissa syyllinen junien tyhjinä liikkumiseen. Aikataulut pitäisi laatia niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin esim. työpaikka- ja opiskelijoiden tarvetta.
Myös tavaraa ja puita kuljetetaan yhä suuremmilla kuormilla teillämme.
PITÄISI MUISTAA! -Kun junia käytetään, niin ne varmasti ainakin hieman pienentäisivät tappiota. Vain junia hyödyntämällä osoitetaan niiden tarpeellisuus.
– Muistan miten jo lähes vuosikymmeniä sitten, kun ministeri Eino Uudentalon aikaan tein toimittajana monia lehtijuttuja alueen rautateiden Topparoikkatoimikunnan kokouksista ym. -Ponnekkaista pyrkimyksistä huolimatta on kuitenkin raideliikenne jatkanut kuihtumista. Kansalaiset ovat siirtyneet kumipyörillä.
Edelleen kuitenkin alueemme kansanedustajat puhuvat politiikkaa raideliikenteelle puolesta. He ovat myös kirjoitelleet ratojen sähköistämisen ja kunnostustöistä. Siitäkin. että 120 km:n nopeus olisivat tarpeellista. Nopeuden lisääminen ei houkuttele ketään junalla matkustamiseen nykyaikana. Kun on kiire niin käyteteen autoa.
Kehittämis-kunnostamisen kustannukset on laskettu nousevan jopa tuhansiin miljooniin euroihin. Suupohjan ja Seinäjoki-Haapamäki radoilla! – Kyllä kansaedustajienkin pitäisi tietää tässä velkaantumisen ajassa, ettei rahat riitä molempiin. Tarpeelliset maantiet ovat etusijalla.
Kun ei raideliikenteessä käyttäjiä ole, niin eikö jo jokaisen järkikin sano. -Kaikki eurot pitäisi valtion yhteisestä kakusta sijoittaa maakunnan rappeutuneen tiestön kunnostamiseen? Maanteiden kunnossapito on tärkeintä, kun niitä tarvitsevat- ja käyttävät kaikki.
