Pentti Hautala.
Alavus/Töysä
Luonnossa liikuttaessa saa havaita ja kokea uusia elämyksiä, sekä erikoisia kokemuksia/näkyjä koko ihmiselämän ajan. Sen minä olen saanut todeta tämän, säiltään kovasti vaihtelevan kevään aikanakin moneen kertaan!
Esimerkiksi hanhia on oleillut Suomenselän ja Järvi-Pohjanmaan alueen pelloilla ja vesien rannoilla moninkertainen määrä kuin koskaan aikaisemmin. Todella Suomen peruseläimiin kuuluvia metsäjäniksiä ja rusakoita (peltojäniksiä) on näkynyt monin paikoin totuttua runsaammin.
Metsäjänis onkin oikein huippuyksilö, monessakin mielessä. Ensinnäkin se vaihtaa turkkinsa väriä perusteellisesti, talven lumen vitivalkoisesta suojaväristään, kesäksi ruskean harmaaksi.
Kyseisen jänislajin tiedon tutkiminen tuli taas tarkennettavakseni, tutkijoiden tiedoista Äitienpäivänä.
Tämän aiheutti se, kun palasin metsästä kotiin aamupäivänä, pöllöjen pesimistouhuja kuvaamasta. Havaitsin kotia lähestyessä jo noin 50 metrin etäisyydeltä, että jokirannassa, laiturini vieressä olevan kiven päällä makaa auringossa iso jänis. Luulin pupun olevan kuollut tai sairas. Samalla murehdin, miksi yksi talven ruokkimistani neljästä metsäjäniksestä on yksi tullut kuolemaan meidän puutarhan viereen?
Otin kameran esiin. Katsoin sen ”kaukoputken” läpi jänistä tarkemmin ja huomasin sen elävän ja nyhtävän kiven toiselta puolen kukkia. Huomasin lisäksi sen, että jänön vatsa oli pullea poikasista. Otin kuvia sitten helpottuneena kaverista kaukaa, että en häiritse, jos on tekemässä penikoita hienoon ja turvalliseen paikkaan? Matkaa talooni oli noin 60 meriä!
Kahvit juotuani, menin ulos katsomaan, onko jänis vielä kiven luona? Ei ollut, eikä näkynyt lähimaillakaan.
Mutta keskiviikkoiltana jänis näkyi taas! Huomasin sen etäältä kurkistelevat joen ja talon välissä olevan maahan kaatuneen, pökkelöityneen koivupuun rungon läheisestä kuopasta, puupinoni vierestä. -Nyt selvästi havaitsin kameran putken avulla, että poikasten teko oli käynnissä. En häirinnyt hommaa, mutta otin kuitenkin kuvia noin 40-metrin etäisyydeltä.
Kun pimeän hämyssä hiippailin katsomassa pinon vieressä ollutta koloa, niin siinä oli vain vähän jänisäidin turkin karvoja sekä hieman veripiskoja.
Tutkijoiden tietojen mukaa metsäjänis synnyttää keskisessä Suomessa poikasia tavallisesti mm. toukokuussa ja kesäkuun alkupuolella. Kerralla putkahtaa poikasia peräti 5-16! Jänis ei tee erityistä pesää. Synnytys tapahtuu maakuoppaan/ painautumaan, kasvillisuuden ym. suojaan. -Jäniksen toteamaan turvalliseen paikkaan. Suosiossa ovat mm. pihojen lähimetsiköt.
KUORTANEELA olin tekemässä kerran lehtijuttua, kun kaksi eri jänistä oli synnyttänyt poikaset koiratarhan aidan läheisyyteen ulkopuolelle. Jänis oli todennut, etteivät pedot aivan uhkaa, kun koirat ovat lähellä, mutta eivät päässeet heidän pesintä alueen puolelle!
Metsäjänis siirtää heti poikasensa eri paikkoihin 2-4 ryhmiin. Tällä turvataan niitä pedoilta, että ei saaliksi joudu kaikki kerralla. Emo käy imettämässä eri kohteisiin ”kätkemiään” penikoita muutaman viikon ajan ja ne itsenäistyvät nopeasti.
Kuvat: Pentti Hautala.
