nPentti Hautala/ J-Pnews
Töysä/Alavus
-Tieteellisesti todettuna kuorelliset etanakotilot ovat lisääntyneet nopeasti todellisiksi kiusankappaleiksi puutarhoissa ja lehtoalueilla?
-Onpa jotkut kävelyreittien- ja kevyenliikenteenväylien käyttöä jouduttu karttamaan, kun tuhansia kotilot ryömivät niillä!
Suomessa elää yli 70 maakotilojen lajia. Niistä monet ovat levinneen vieraslajina. -Ne viihtyvät parhaiten lehtomaisissa ja rehevissä paikoissa. Sellaisiahan puutarhat yleensä ovat. Puutarhoista ja juurikasvien viljelypalstoilla kotilot löytävät varmimmin, helpoiten herkullisempaa syömistä.
Runsaasti kalkkia ja typpeä sisältävät kasvit ovat kotiloiden herkkua. Esimerkiksi monien kasvien lehdet, kuten mm. nokkonen, pihlaja, lehmus jne. Kotilot välttävät kuivia ja kuumia kohteita.
Mainittakoon, että etanan ja kotilon ero on se, että kotiloita on kierteinen kalkkikuori. Etanalla kuori on surkastunut, tai se on piiloutunut kehon alle.
Arkikielessä termejä käytetäänkin usein sekaisin. Tieteellisesti etanat ovat kuorettomia kotiloita. Elikkä kotilot voivat olla kuorellisia tai kuorettomia!
Kun kotiloarmeijat uhmaavat puutarhaa ja kasvimaita, ovat torjuntakeinot tarpeen. Hyväksi keinoksi on todettu esimerkiksi kalkkivanan tekeminen puutarhan ympärille. Sahajauhosta laitettu pieni korotusuoma on myöskin todettu tepsivät käytännössä tehokkaaksi kotilon kulun katkaisijaksi. Onpa torjunnassa tehokkaaksi kotiloiden karkoittajaksi koettu myös männyn kuorikerros pensaiden juurille. Tervan ja tärpätin haju sekä kupariteippi jne.
-Taistelu maailman hitainta vastustajaa vastaan pitää seuraavan kerran aloittaa, tai jatkaa sitten taas heti ensi keväänä. Ennen kuin kotilot ehtivät munia. Ja muistaa, että laji viihtyy siellä missä on vihreää ja kosteaa!
