Pentti Hautala/ J-Pnews
Alavus /Töysä
Liikkuessa luonnossa laajasti on varmasti selvä näky ns. riistalintujen vähenemisestä.
Melkoisena yllätyksenä heti metsästyskauden alkaessa on huoli vesilintujenkin määrien pienentyminen. Samaa lintumäärien niukkuuden lisääntymistä on havaittavissa metsäkanalintujen kohdalla.
Mainittujen riistalintujen vähänemisestä on vastuullisemmat tahot kantaneet huolta jo vuosia. Metsojen, koppeloiden, teerien, pyiden ym. häviämiseen ovat syyllisiä monet tekijät.
Mutta, yllätys. yllätys! -Suomen Luontovarakeskuksen, vuosittain julkaisemasta tiedotteessa kerrotaan, että metsäkanalintujen määrä jopa lisääntyy!
-Tieto perustuu, metsästäjien suorittamaan riistakolmioiden lasketaan. Koko Suomessa on laskettu- ja palautettu tiedot 858 kolmiosta.
Voidaankin kysyä ketkä ovat viitsineet ja ehtineet oikein maastoissa laskemisen suorittaa. Eihän nykyään vapaaehtoisia löydy muihinkaan tehtäviin. Kuinka paljon on merkattu vain kynällä? Onhan esimerkkejä, että ”laskijoina” on ollut ja on henkilöitä, jotka eivät kykene kunnolla kävelemään tuvasta porraspäähän autoon.
Jokaisen, intomielisen metsästäjänkin pitäisi tuntea ”piston sydämessään”, kun näkee metsiemme kuningaslinnun METSON! -Nekin harvat yksilöt, jotka vielä ovat elävien kirjoissa joutuvat hakemaan koppeloiden korvaajia ihmistä ja autoistakin.
Minä ainakin aloin tuntemaan sääliä komean metson kohtalosta, kun se köpötteli pihaani. – Koppelon puutteessa herra halusi hienosti riuukaverikseen meikäläisen.
Ei kenenkään luulisi ampuvan metsoa ja muita kanalintuja huvikseen. Ei vaikka linnuista saa kuinka hyvää lihaa ruuaksi. Herkullisia lihoja saa nykyään kaupoistakin halvalla.
Kun jättää em. linnut ampumatta, saa tulevatkin sukupolvet nauttia luontoliikunnasta ja lentoon lehahtelevista komeista linnuistamme!
Metsäkana- ja vesilintujen vähenemiseen todellisuudessa ovat syyllisiä metsästäjien lisäksi myös, alkujaan tarhaajien huolimattomuudesta luontoomme päässeet minkit ja supikoirat.
Minkit popsivat jo munat pesistä. Maastossa liikkuvat poikaset ja pienokaisiaan suojelevat emotkin ovat helppoja saaliita, näiden pienpetojen metsästämistä pitäisi tehostaa.
Metsästäjät syyttävät kovasti kanahaukkoja ja nykyistä metsänhoitoakin riistalintujen vähenemisestä. Samoin syylliseksi esitetään korpimetsien hakkuita.
Kanahaukka on ollut aina luonnossamme. Runsaammin kuin nykyään. Silti ns. metsälintuja näki aina useita, kun metsissä ja pelloilla liikuttiin
Rauhoitettua korpimetsiä on luonnon- ja kansallispuistoissa tuhansia hehtaareita. Lisäksi yksityisetkin omistajat ovat säilyttäneet tällaisia kohteita. Mutta retkeiltäessä em. vanhoissa metsissä, ei siellä tapaa metsoja, koppeloita eikä teeriä.
Hoidetuissa talousmetsissä ja pihoissakin niitä sentään vielä on saanut metsoja harvakseltaan nähdä.
Kun Suomen Riistakeskuksenkin tilastoista tarkastelee. Nimenomaan, niitä määriä mitä metsästäjät ovat vuosittain ilmoittaneet saaneensa saalikseen, niin yllättyy. Erityisesti se ihmetyttää, kuinka suurimääräisiä nämä luvut ovat. Kymmeniätuhansia yksilöitä jokaista lajia!
Se jää tietenkin aivan pimentoon, onko saalismäärät ilmoitettu yläkanttiin, että metsästysoikeuksia ei vähennettäisi? -Monet eivät tokikaan päätettyjä kiintiöitä kunnioita.
